Apocalyptica-yhtyeen keulakuva Eicca Toppinen on viime vuosina tehnyt tutkimusmatkaa omaan sisimpäänsä
Matka on avannut uusia näköaloja ja kirkastanut sitä, mikä elämässä on kaikkein tärkeintä.
Kuopion tuomiokirkko vetää väkeä pimeänä marraskuun iltana. Pimeää on myös sisällä kirkossa – aina siihen asti, kun ensimmäiset sävelet selloista kiirivät ilmoille. Valojen ja hämärän vaihtelu yhdistettynä maagiseen musiikkiin vie kuulijat jonnekin kauas arkihuolien tuolle puolen.
Apocalyptican marras-joulukuussa tekemä kirkkokonserttikiertue Matka Mieleen – Kaamoksen Sellot toi yhtyeen taas estradeille pitkän koronatauon jälkeen.
”Idea kirkkokonserteista on itänyt jo pidempään. Koronan takia keikat ulkomailla ovat siirtyneet moneen kertaan ja ajattelimme, että jos haluamme päästä esiintymään, se tapahtuu Suomessa. Aika oli nyt monella tapaa oikea kirkkokiertueelle”, Apocalyptican perustajajäsen, sellisti Eicca Toppinen selvittää.
Korona tarjosi mahdollisuuden levätä
Jonkinlaisella matkalla omaan mieleensä on ollut myös Toppinen parin viime vuoden aikana.
”Totta kai se oli kylmäävää, kun korona lamaannutti totaalisesti työt. Allekirjoitan täysin tapahtuma-alan ahdingon. Samalla sain kuitenkin tervetulleen tauon keskittyä itseeni ja omaan hyvinvointiini.”
Töiden ollessa tauolla Toppinen kertoo viettäneensä hiljaiseloa lähestulkoon metsän keskellä.
”Nukuin hyvin, söin terveellisesti ja tein pitkiä kävelylenkkejä luonnossa. Innostuin myös joogasta ja meditaatiosta.”
Kun malttaa pysähtyä ja antaa ajatusten vapaasti soljua, mielessä alkaa parhaimmassa tapauksessa versoa jotain uutta. Näin kävi Toppisenkin kohdalla.
Allekirjoitan täysin tapahtuma-alan ahdingon.
”Aloitin noin vuosi sitten coaching-kurssin, jonka myötä oletuksia omasta itsestä on pitänyt tarkastella uudestaan. Opinnoissa perehdytään pääasiassa psykologiaan ja jossain määrin myös fysiologiaan ja energiatasojen ylläpitämiseen. Se on kaikki valtavan mielenkiintoista.”
”Kurssin jälkeen voin itse alkaa valmentaa muita löytämään oman potentiaalinsa ja kehittymään yksilönä. Muutamia luovien alojen toimijoita on jo tulossa asiakkaaksi.”
Toppinen korostaa, että aikoo tehdä valmennusta vain sivutoimisesti sen verran, kuin musiikkitöiltään ehtii.
”Olen itse saanut apua coachingista ja nyt haluan vastaavasti auttaa muita.”
Raitistuminen pakotti pohtimaan, kuka minä olen
Kurssin ja itsetutkiskelun myötä Toppiselle on kirkastunut se, mikä lopulta on tärkeintä – toisten palveleminen.
”Mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Itseään ei saa unohtaa ja pienentää. Jos ei pidä huolta omasta hyvinvoinnista, ei voi aidosti olla olemassa myöskään toisia varten.”
”Esimerkiksi vanhemmat helposti unohtavat omat tarpeensa ja katoavat vanhemmuuteen, mikä on väärin. Jos itseään ei arvosta, ei sitä samaa pysty opettamaan lapsilleenkaan”, kahden jo aikuisen pojan isä pohtii.
Alkoholin kanssa asiat muuttuivat yhdentekeviksi.
Hyvinvointiinsa Toppinen on panostanut myös lopettamalla alkoholinkäytön kolmisen vuotta sitten.
”Alkoholin kanssa asiat muuttuivat yhdentekeviksi. Juomisella yritin vain väistää vaikeita tunteita ja ongelmia sen sijaan, että olisin pyrkinyt tekemään niille jotain. Kun lakkasin väistelemästä, minulle avautui uusia näköaloja.”
”En todellakaan koe tarvitsevani alkoholia enää mihinkään.”
Toppinen kertoo, että raitistumisesta alkoi eräänlainen etsikkoaika.
”Olen joutunut miettimään, kuka minä oikeastaan olen.”
Kirkko on mennyt viime vuosina parempaan suuntaan
Vantaalta lähtöisin oleva Toppinen päätyi aikoinaan sattuman kautta rippileirille Nilsiän Aholansaareen.
”Alun perin halusin vaellusriparille pohjoiseen, mutta se oli täynnä. Sitten tarjoutui mahdollisuus päästä Aholansaaren leirille.”
”Siellä oli porukkaa ympäri Suomea, mikä oli kiva. Tuolta ajalta on paljon lämpimiä muistoja.”
Sittemmin Toppinen on eronnut kirkon jäsenyydestä, koska ei halunnut kuulua johonkin vain siksi, että syntymästä saakka näin on ollut.
Diakonia on juuri sitä kirkon ydintä.
”En tuossa vaiheessa ollut tyytyväinen siihen, millaisena kirkko näyttäytyi. Tuntui, ettei se elänyt niin kuin opetti.”
Tänä päivänä Toppinen näkee asioiden menneen parempaan suuntaan.
”Meillä on onneksi nyt useita piispoja, jotka ovat kiinnostuneempia kirkon opetuksista kuin sen institutionaalisen valta-aseman pönkittämisestä. Täällähän olisi asiat hyvin, jos toimisimme Jeesuksen opetuksen mukaisesti.”
”En pidä mitenkään mahdottomana sitä, että palaisin vielä kirkon jäseneksi. Diakoniatyön tukeminen voisi olla perusteltu syy jäsenyydelle, koska mielestäni diakonia on juuri sitä kirkon ydintä. ”
Toppinen on valmis puolustamaan heikoimpia
Toppinen on saanut toteuttaa musiikillista unelmaansa ja sen myötä Apocalyptica-yhtye on kohonnut maailmanmaineeseen. Omasta menestyksestä huolimatta hän on aina valmis puolustamaan heikoimpia.
”En tiedä, johtuuko se kasvatuksesta vai siitä, että vartuin lähiössä, jossa asui hyvin monenlaista porukkaa. Olen nähnyt ihmisyyttä laajalla spektrillä.”
”Joillakin kavereillani oli aika rankat taustat eikä heidän elämänsä välttämättä kulkenut kovin ruusuisia polkuja. Niin monet tekijät vaikuttavat siihen, millaiseen suuntaan ihminen lähtee kasvamaan. Kaikki ei aina ole pelkästään omaa syytä.”
Toppinen kertoo liputtavansa lähimmäisenrakkauden, solidaarisuuden ja oikeudenmukaisuuden puolesta.
”Ne ovat arvoja, joista en koskaan halua tinkiä.”