Eevi on joulun lapsi

Kun Eevi Anna Eliisa Kekki sai nimensä, ei vanhemmilla ollut ollenkaan joulu mielessä. Eevin nimipäivä on jouluaattona, mikä on joskus Eeviä itseään harmittanut. Nimipäivä hukkuu muuhun touhuun, mutta aina sentään joku muistaa.

”Itseasiassa Eevi on nykyisin ihan ylpeä nimestään, kun se osuu suureksi juhlapäiväksi”, sanoo äiti Päivi Rummukainen.

Eeviä kutsuttiin vauvaksi miltei ristiäispäivään saakka, sillä perheessä ei ollut selkeää mielipidettä tytön nimeksi; pojalle olisi kyllä ollut nimi valmiina.

Toinen nimi Anna oli myös valmiina ja se on kulkenut myös suvussa. 

”Anna-nimestä olen pitänyt jo lapsena ja aina tiennyt laittavani sen joskus omalle lapselle.”

Nimeksi haettiin jotakin suuhun sopivaa, suomalaista, helppoa nimeä, joka toimisi myös kansainvälisissä yhteyksissä. Lisäksi nimen piti olla i-loppuinen, kun muutkin perheessä – jopa koira – kantoivat i-loppuista nimeä. 

”Eevi löytyi ihan viime hetkellä, vasta kun oli pakko joku nimi ilmoittaa.”
Eevi sai kolmanneksi nimeksi Eliisan rytmin ja soinnun takia. Piti löytää kolmitavuinen nimi, joka sitoisi muut etunimet yhteen eli sisältäisi kirjaimet e, a ja i. 

Eevi on muunnelma raamatullisesta Eevasta. Eevikin on vanha, jo 1870-luvulla käytössä ollut nimi, mutta kalenterinimeksi se tuli vasta vuonna 1964. Jouluaattona on myös Eveliinan nimipäivä, mutta sen alkuperä on toinen.

Eeva, hebrean merkityksin ”elävä, kaikkien elävien äiti” on vuodesta 1646 lähtien ollut kalenterissa 24.12. Kun luomiskertomuksen logiikan mukaan Aatami ja Eeva syntyivät samana päivänä, on nimipäiväkin yhteinen. 
Aatami ja Eeva sijoitettiin jouluaattoon syntiinlangenneen ihmiskunnan edustajina, sillä seuraavana päivänä syntyi Vapahtaja.