Hyvää yötä ja kauniita unia?
Haukotuttaa, ärsyttää ja muisti pätkii. Taas tuli nukuttua huonosti. Liian vähäisistä yöunista kärsii nykyään luvattoman moni.
Nukkuminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Tuo ikiaikainen sanonta ei suinkaan ole mitään sanahelinää, vaan siinä piilee vinha perä. Riittävä uni on meille yhtä tärkeää kuin ravinto.
”Huono nukkuminen aiheuttaa monenlaisia ongelmia – niin psyykkiselle kuin fyysisellekin hyvinvoinnille. Unen merkitystä kuitenkin helposti vähätellään”, unilääkäri ja dosentti Henri Tuomilehto selvittää.
”Jokainen meistä nukkuu joskus huonosti, se on täysin normaalia. Jos uni on kuukausien ajan enemmän tai vähemmän hakusessa, siihen on syytä jo puuttua.”
Tuomilehdon mukaan erilaiset unihäiriöt ovat viime vuosien aikana lisääntyneet selkeästi. Niiden taustalta löytyy huonoja elintapoja, työelämän kuormittavuutta ja sitä, että siviilielämäänkin ladataan liikaa tavoitteita.
Unettomuus sairastuttaa
Eri tyyppisiä unihäiriöitä on olemassa yli kahdeksankymmentä. Niistä yleisimpiä ovat herkkäunisuus, uniapnea, levottomat jalat sekä parasomniat eli muun muassa unissakävely ja -puhuminen.
”Karkeasti voidaan jaotella niin, että naisilla esiintyy jonkin verran enemmän herkkäunisuutta ja miehillä vastaavasti uniapneaa. Millekään tietylle ikäryhmälle unihäiriöt eivät ole keskittyneet, vaan niitä esiintyy kaiken ikäisillä.”
Tutkimukset tuottavat jatkuvasti uutta tietoa siitä, minkälaisia vaikutuksia huonolla nukkumisella on terveydelle.
”Pitkittyessään unihäiriöt altistavat esimerkiksi masennukselle, mutta niillä on kytkös myös moniin somaattisiin sairauksiin. Uni vaikuttaa muun muassa aineenvaihduntaan ja sitä kautta esimerkiksi näläntunteeseen. Huonosti nukkuvan nälkähormonit menevät sekaisin, painonhallinta vaikeutuu, verenpaine nousee ja diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa”, Tuomilehto luettelee.
”Tutkimussarkaa unen tiimoilta riittää. Tällä hetkellä ollaan kiinnostuneita esimerkiksi unen merkityksestä aivojen toiminnalle.”
Paljonko on riittävästi?
Tuomilehto on yksi niistä harvoista suomalaisista lääkäreistä, jotka hoitavat unihäiriöpotilaita päätyönään. Hänellä onkin viimeisintä tietoa siitä, kuinka meillä nukutaan.
”Tiivistetysti voisi sanoa, että tällä hetkellä ihmiset nukkuvat vähemmän kuin koskaan.”
Mikä sitten on riittävä määrä unta? Tuomilehdon mukaan siihen ei voi antaa yksiselitteistä vastausta.
”Unen riittävyys on hyvin yksilöllinen käsite. Yhdet pärjäävät vähemmällä nukkumisella, kun taas toiset tarvitsevat pidemmän ajan.”
”Oman unentarpeensa voi selvittää kokeilemalla. Nukkuu ensin vaikka puoli tuntia enemmän ja katsoo, miten se vaikuttaa jaksamiseen. Aikaa voi asteittain pidentää kunnes saavutetaan sellainen taso, joka tuntuu itsestä hyvältä.”
Jos yöuni on jäänyt tavalla tai toisella heikoksi, moni meistä turvautuu päiväuniin.
”Parhaimmillaan päiväunet tuovat lisävirtaa – pahimmillaan ne taas ovat selviytymiskeino, jonka avulla ihminen yrittää sinnitellä eteenpäin.”
”Puolta tuntia pidempään en suosittele päivällä nukkumaan, etteivät yöunet mene sekaisin.”
Yömyssy ei auta
Nukkumiseen käytetty aika on vain yksi mittari tarkkailtaessa unen riittävyyttä. Pitkäkään uni ei välttämättä virkistä, jos se on laadultaan pinnallista ja huonoa.
Yksi selkeästi unen laatua heikentävä tekijä on alkoholi. Toisin kuin monesti luullaan, yömyssy ei takaa makoisia unia.
”Alkoholi on maailman eniten käytetty unilääke. Valitettavasti se vie huonouniset pikemminkin ojasta allikkoon kuin unten maille. Pieni määrä alkoholia kyllä rauhoittaa, mutta se myös kykenee läpäisemään veri-aivoesteen ja sitä kautta pilaamaan unen laadun.”
Jos iltahuikalla yritetään päästä uneen, aamulla vastaavasti piristystä haetaan kahvia tankkaamalla.
”Nautittujen kahvikuppien määrä kertoo jotain ihmisen vireystilasta. Jos omaa jaksamistaan täytyy pitkin päivää buustata suurella määrällä kofeiinia, ei nukkuminen ehkä ole virkistänyt tarpeeksi.”
”Vastaanotollani eräs ihminen kertoi juovansa kahvia 8–9 mukillista päivässä. Hän kuulemma pitää niin kovasti sen mausta. Ei ihan kuulostanut uskottavalta tuo selitys.”
Tuomilehto kertoo, että kofeiini säilyy veressä kymmenen tuntia. Piristävän vaikutuksensa takia se voi häiritä varsinkin herkkäunisten yöunia.
”Etenkään heidän ei pitäisi nauttia kahvia enää iltapäivän jälkeen.”