Ikäoppaat pitävät ääntä ikääntyvien toiveista

Vanhustyön keskusliitto on polkaissut käyntiin ikäopastoiminnan, jossa kuopiolaisia eläkeläisiä on koulutettu ikääntymisen kokemusasiantuntijoiksi nyt vuoden ajan. Ikäoppaat ovat muun muassa kommentoineet tuoteselosteiden käytettävyyttä ja keskustelleet yläkoululaisten kanssa talousasioista.

Ikääntymisen kokemusasiantuntijan Anne Laimion mukaan ikäoppaissa on paljon potentiaalia testata tuotteita tai palveluita. Näin vältyttäisiin myös harha-askelilta ja ehkäistäisiin ulkopuolisuutta. Samalla rakennettaisiin turvallista yhteiskuntaa, kun eri sukupolvet kykenisivät tekemään yhteistyötä.

Täytyy rakentaa tilanteita, joissa eri-ikäiset ihmiset ovat tasavertaisina.

Ikäopastoiminnan ytimessä on saada ikääntyvien kokemus ja ääni kuuluviin yhteiskunnassa eri alueella, kuten elintapojen, asumisen, sosiaalisuuden ja vaikuttamisen kysymyksissä. Tarkoituksena on tuoda esille oman kokemuksen kautta ikääntymisen ennakointi ja sen vaikutukset hyvään ikääntymiseen.

”Ikäoppailla on paljon tietoja ja taitoja. He puhuvat ikääntymisestä ja sen ennakoinnista omin sanoin ja omasta kokemuksestaan. Tarkoitus on nostaa kuuluviin ikääntyvien tarpeet, toiveet ja haaveet”, korostaa toimintaa koordinoiva Tarja Siltanen.

Koska eri sukupolvet usein elelevät vertaistensa ympäröimänä, täytyy myös rakentaa sellaisia tilanteita ja paikkoja, joissa eri-ikäiset ihmiset tapaavat eikä kumpikaan hoida toista vaan ollaan tasavertaisina.

Tarvitaan siedättäjiä

Ikääntyvien ihmisten omien näkemysten kuulemisen tarve korostuu pitkäikäisyydenkin vuoksi.

”Voitaisiin ruveta puhumaan ikäystävällisen yhteiskunnan sijaan pitkäikäisyyden yhteiskunnasta. Käsittääkseni yli 65-vuotiaiden ikäryhmät kasvavat vielä vuoteen 2040 saakka”, Laimio pohtii.

Joka tapauksessa on pyristeltävä pois siitä ajatuksesta, että ikääntyvien toimintakyky olisi aina heikentynyt tai iäkkyys tarkoittaisi haurautta ja vaatisi hoivaa.

”Meillä on ikääntyessämme paljon mahdollisuuksia. Esimerkiksi eläkkeelle jääminen antaa mahdollisuuden ja aikaa toteuttaa omia unelmia, kun työpaikka ei sido tiettyyn paikkakuntaan”, Tarja Siltanen korostaa.

On pyristeltävä eroon siitä ajatuksesta, että iäkkyys tarkoittaisi haurautta ja vaatisi hoivaa.

Ikäoppaana toimiessaan Anne Laimio kokee toimivansa siedättäjänä nuoremmilleen.

”Seuraavien sukupolvien on vain hyväksyttävä, että ihmiset tulevat työskentelemään pidempään ja työelämässä on itseä paljonkin vanhempia ihmisiä. Itsekin eläkeläisenä teen keikkatyötä.”

Ikäsyrjintä on ohittamista

”Kyselyjen mukaan ikääntyvät kokevat ikäsyrjintää etenkin poliitikkojen ja terveydenhuollon ammattilaisten suunnalta. Esimerkiksi hoitokäynnillä tulee kokemus, että ei tule kuulluksi. On myös kokemusta, että isännöitsijä tai taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja ei ota vakavasti”, Siltanen sanoo.

Ohitellaan, ei anneta paikkoja kulkuneuvoissa, tuntuu kuin hoitoon pääsyä pitkitettäisiin nuorten ja työikäisten eduksi ja taloyhtiössä kuunnellaan vasta, kun on nuorempi puolesta puhuja mukana. Syrjinnän kokemus syntyy monissa arjen tilanteissa.

Moni ikääntyvä haluaa osallistua ja pitää elämänsä langat omissa käsissään.

”Joskus ikääntyvät kokevat, että heille myydään tarpeettomia laitteita tai palveluita. Kaupankäyntitilanteissa myös puhutaan liian nopeasti tai kielellä, jota ostajat eivät ymmärrä”, Siltanen kuvailee.

Osansa on myös medialla: kun ikääntyvien asioita käsitellään mediassa, kuviin nousevat toistuvasti rollaattorit ja reinotossut. Tällainen arki ei välttämättä ole monenkaan eläkeläisen todellisuutta. Siltasen mukaan joskus myös ammattilaisilla on ajatus, että ikääntyvät on hauraita ja sotepalvelujen käyttäjiä.

Toimijuuden vahvistaminen on sukupolvien yhteistyötä. Kun ikääntyvä pyytää lapseltaan apua vaikkapa digiasioissa, voisiko puolesta tekemisen sijaan opettaa ja kannustaa laitteiden ja palvelujen käytössä?

”Moni ikääntyvä haluaa osallistua, olla aktiivinen ja päättää omista asioistaan. Pitää elämänsä langat omissa käsissään.”