Juice Leskinen oli toisinajattelija ja sanoilla leikittelijä

Juhani ”Juice” Leskisen musiikki soi ja uudet sukupolvet tutustuvat siihen. Vuonna 2006 kuollut Juice on kuolemansa jälkeen saanut kirjoittajat ja toimittajat kerta toisensa jälkeen liikkeelle. Nilsiäläisen Antti Heikkisen kirja Risainen elämä oli myyntimenestys ja avasi Juicen elämää monipuolisesti. Sen jälkeen on tehty elokuva ja on ilmestynyt useampiakin kirjoja Juicesta – jokainen vähän eri näkökulmasta.

Näin lausui Leskinen -kokoelma esittelee Juicen oivalluksi

Tamperelainen kirjailija Linda Huhtinen on koonnut laajan ja harvinaislaatuisen kokoelman sanataiteilijan oivalluksia, kertomuksia ja haastatteluja. Kirja Toisinajattelija – Näin lausui Leskinen julkaistiin runon ja suven päivänä 6.7. 2020. Tänä vuonna Juicen syntymästä on kulunut 70 vuotta.

Linda Huhtinen kertoo, että kaikki alkoi pienestä kirjastosta Tammerkosken varrella. Hän oli aikoinaan lupautunut vuonna 2011 perustetun Juicen kirjaston kesäapulaiseksi, jonka tehtävänä oli esitellä kirjoja ja kertoa tarinoita. Hyvin pian hän huomasi, että paikalle tuli ihmisiä, joilla oli jokaisella omat tarinansa ja muistonsa Juicesta. Huhtisesta tulikin tarinoiden kuuntelija

Päiväkirjan nurkkaan tehdyistä muistiinpanoista tuli sitten tietopankki kirjaa tehtäessä, vaikka silloin siitä ei vielä ollut aavistustakaan.

”Jos uuden tuttavuuden kanssa ei ole mitään keskusteltavaa, sen keskustelun voi aloittaa Juice Leskisestä.”

Värikkäitä kannanottoja ja vahvaa analyysiä

Juice Leskinen oli monipuolinen mies. Ujosta maalaispojasta kasvoi terävä kirjoittaja, sanoilla leikkijä ja vaikuttaja. Leskistä kiinnostivat ihminen ja hänen elämänsä, mutta myös uskonto ja yhteiskunta.

Sitaattikokoelma pitää sisällänsä värikkäitä kannanottoja, mutta myös vahvaa tarkkailijan analyysiä asioista. Kirjan erikoisuuksia ovat Juicen kappaleiden taustoista kertominen ja niiden analysointi.

Ujosta maalaispojasta kasvoi terävä kirjoittaja

Juice muistetaan ennen kaikkea suomen kielen armoitettuna käyttäjänä. Hänen reagointinopeutensa sanoihin oli ällistyttävä. Juuri tuosta syystä jotkut jopa pelkäsivät keskusteluja hänen kanssaan. Vastaus tuli kuin piiskan sivallus.

Kirjan sisällysluettelo rytmittää tekstit ensin aihepiireittäin, lopussa mennään Juicen levyjen ja kappaleiden taustoihin.

Juice oli myös kiinnostunut ruuanlaitosta ja hänen resepteihinsä päästään tutustumaan kirjan sivuilla. Muistan useammankin kerran istuneeni ravintolassa syömässä Juicen kanssa ja joka kerta hän tilasi pyttipannua.

Mustavalkoisessa kirjassa on myös valokuvia Juicen elämän varrelta ja kirjan lopussa niihin saadaan omat tarinansa.

Juicelle Jumala oli pääjohtaja

Juicen suhdetta uskontoon ja Jumalaan on mietitty eri yhteyksissä. Tässäkin kirjassa on uskonnolle oma osionsa. Se ei tosin anna kokonaiskuvaa sanataiteilijan suhtautumisesta asiaan. Kirjassa on Apu-lehden sitaatti, jossa Juice viittaa Jumalan olevan hänelle pääjohtaja samalla tavalla kuin joku muu sellainen johtaja, jolla ei ole esimiestä.

”Minulle uskonto on suora henkilökohtainen yhteys korkeimman päättäjän kanssa.”

”Voisin siteerata Woody Allenia, että en minä pelkää kuolemaa, minä vaan en halua olla paikalla, kun se tulee.” Näin Juice Sanansaattajassa vuonna 1993.

Tämän kirjan perusteella käy ilmi, että Juice Leskinen oli erittäin kysytty haastateltava. Monet kirjan sitaateista ovat juuri haastattelujen yhteydestä poimittuja.

Minulle uskonto on suora henkilökohtainen yhteys korkeimman päättäjän kanssa

Vuoden 2001 eräässä Seura-lehden numerossa hän sanoi: ”Juuri eilen tulin miettineeksi, että teenkö sellaisen testamentin, joka edellyttää krematoriokeikkaa, koska se on ainoa pyhä paikka, jossa saa polttaa.”

Harvinaisen tuottelias taiteilija

Juice oppi lukemaan 4-vuotiaana. Sen jälkeen hän kulutti valtavan määrän kirjoja ja luki ja luki ja luki. Jos vanhempien ja isovanhempien perintönä tuli sana-valmiutta ja luovuutta, niin monenlaista
sivistystä Juice ammensi myös lukemastaan.

Hän kirjoitti kymmenen runokirjaa, neljä lastenkirjaa, neljä muuta kirjaa sekä suomennoksia. Nuottikirjoja hän teki kaksitoista.

Juice teki valtavan määrän sanoituksia ja sävellyksiä, niin omaan käyttöön kuin muillekin artisteille. Hän suomensi myös hienoja käännöskappaleita.

Juankoskella pääsee Juicen jalanjäljille

Hänen synnyinkunnassaan Juankoskella on Juicen tori ja siellä seisoo kivipaaden päällä taiteilija Villu Jaanisoon tekemä Juicen pää -veistos. Sen hankki alun perin Juankosken Sanomat, jolta se siirtyi Juankosken kaupungin ja kuntaliitoksen myötä Kuopion kaupungin omistukseen.

Uudistetulle torille pystytettiin myös kahdeksan valaistua lyriikkapylvästä, joissa kaikissa on joku Juicen kappale.

Viime kesänä valmistui Juankoskelle niin sanottua lisättyä todellisuutta hyödyntävä AR-reitistö, jossa Juicen elämää, historiaa ja musiikkia voi seurata kännykkäsovelluksen avulla. Kertojaäänenä on Juicen pikkuveli Arvo Leskinen.

Paikalle tuli ihmisiä, joilla oli jokaisella omat tarinansa Juicesta

AR-reitistö on toteutettu Juankosken Ruukki ry:n, Juankosken Kulttuurihistoriallisen Seura ry:n, Juankosken Näytelmäkerhon ja Trio Heinäpään yhteistyönä.

Suomen Kulttuurirahaston vuonna 2013 teettämän tutkimuksen mukaan kaikista suurimman vaikutuksen suomalaisiin ovat tehneet Jean Sibelius, Väinö Linna, Tove Jansson sekä Juice Leskinen. Saman tutkimuksen mukaan Juice Leskinen on Suomen tunnetuin taiteilija.