Kaupunkilaisten mielestä kirkko saisi olla rohkeampi
Kuopiolaiset odottavat kirkon auttavan vanhuksia ja vähäosaisia ja järjestävän toimintaa lapsille ja nuorille. Tuoreen tutkimuksen mukaan Kuopion seurakuntia kohtaan koetaan myötätuntoa ja tyytyväisyyttä.
Hyvä, etäinen, tuntematon. Perinteinen, monipuolinen, tavallinen, aktiivinen. Laaja, tylsä, luotettava. Näin ihmiset kuvailevat Kuopion seurakuntia tuoreessa seurakuntien tunnettuutta mitanneessa tutkimuksessa.
Kahdentoista suuren kaupungin alueilla tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että seurakuntia pidetään luotettavina mutta rutiininomaisina toimijoina. Kuopion alueen vastaajat kokevat kirkkoa ja lähintä seurakuntaansa kohtaan eniten myötätuntoa, tyytyväisyyttä, iloa ja kiinnostusta, osa myös pettymystä. Lähin seurakunta herättää kuopiolaisvastaajissa tyytyväisyyttä ja iloa enemmän kuin kirkko valtakunnallisesti. Valtaosa suhtautuu Kuopion seurakuntiin myönteisesti tai neutraalisti.
Kirkon rooli auttajana korostuu
Kaupungeissa asuvien suomalaisten suurimmat odotukset kirkkoa kohtaan liittyvät auttamiseen. Seurakuntien toivottiin etenkin pitävän huolta vanhuksista, järjestävän toimintaa lapsille ja nuorille, huolehtivan vähäosaisista ja tukevan ihmisiä kriiseissä. Kirkkoon kuuluvilla ja kirkkoon kuulumattomilla korostuivat samat asiat.
Kyselyyn vastaajia pyydettiin arvioimaan seurakuntien tekemien asioiden tärkeyttä ja niissä onnistumista. Suurimmat erot odotusten ja onnistumisten välillä olivat vanhuksista huolta pitämisessä, vähäosaisista huolehtimisessa ja elämän kriiseissä tukemisessa.
Kirkon on oltava enemmän mukana ajassa ja ihmisten arjessa.
Pekka Niiranen
Enemmistö (68 %) kuopiolaisvastaajista pitää kirkon jäsenyyttään tärkeänä eikä ole harkinnut eroavansa kirkosta. Jäsenyys on naisille merkittävämpää (73 %) kuin miehille (62 %). Alle 45-vuotiaiden vastaajien sitoutuminen kirkkoon on selvästi heikompaa kuin heitä vanhempien. Kirkon jättäneet perustelevat eroaan etenkin arvoeroilla, yhteisen uskon eroilla ja sillä, ettei koe saavansa kirkollisverolle vastinetta.
Seurakunnat tarvitsevat lisää kokeilumieltä
”Meidän on ihan oikeasti mentävä ulos ihmisten pariin ja puhuttava asioista, jotka ihmisiä mietityttävät, ja sillä kielellä, jota kaikki ymmärtävät. Kirkon on oltava enemmän mukana ajassa ja ihmisten arjessa”, sanoo Pekka Niiranen, joka on luottamushenkilöiden edustaja Kuopion seurakuntien viestintäryhmässä.
Rohkeuteen seurakuntia kannustaa myös viestintäryhmän puheenjohtaja, kirkkoherra Hannu Koskelainen.
”Kirkon Ovet auki -strategia ja tämä tutkimuskin haastavat kirkkoa erilaisiin uusiin kokeiluihin. Kirkon tulee rohkeasti heittäytyä kokeiluihin eikä tule pelätä epäonnistumista. Aina pitää yrittää uutta.”
Koskelaista yllätti jonkin verran arviot kirkosta etäisenä ja tuntemattomana. ”Kirkko, joka on juuri tehnyt historiallisen digiloikan ja onnistunut kertomaan itsestään uusilla kanavilla, jää kuitenkin ihmisten mielissä koko lailla etäiseksi.”
Kirkon tulee rohkeasti heittäytyä kokeiluihin eikä tule pelätä epäonnistumista.
Hannu Koskelainen
”Suomalaiset odottavat seurakunnilta konkreettista työtä kristillisen lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Havainto haastaa seurakuntia pohtimaan paitsi resurssien suuntaamista, myös entistä selkeämmin viestimään lähimmäisenrakkauden merkityksestä osana kirkon uskoa ja perustehtävää”, tutkimustuloksia pohtii Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola.
Media, hautausmaat ja perhejuhlat ovat tärkeitä
Valtaosalla kokemukset viimeisimmästä kohtaamisestaan seurakuntien kanssa olivat myönteisiä. Yli puolet sanoi kohdanneensa oman alueensa seurakunnan uutismedian kautta, joita ovat mm. seurakuntalehti, muut lehdet, televisio ja mainokset (58 %). Seuraavaksi tärkeimmäksi kohtaamispaikaksi vastaajat ilmoittivat hautausmaan (49 %). Kuopiossa noin joka kolmas kaupunkilainen oli osallistunut johonkin kirkolliseen toimitukseen, kuten häihin tai hautajaisiin.
Tärkeimmiksi paikoiksi Kuopion vastaajat nimesivät kirkon, Tuomiokirkon ja hautausmaan ja seuraavaksi eniten mainittiin keskustan seurakuntien tiloja. Henkilöinä Kuopion seurakunnista nousevat mieliin piispa Jari Jolkkonen ja eri seurakuntien kirkkoherrat. Myös useita muita työntekijöitä mainittiin.
Seurakuntalehden aiheista kiinnostavat hyvinvointi ja terveys, ihmissuhteet ja henkilöt.
Kaikista kyselypaikkakuntien seurakuntalehdistä Kirkko ja koti on selvästi luetuimpia: lähes seitsemän kymmenestä tuntee lehden ja on lukenut sitä ja vain yksi kymmenestä ei tunne lehteä edes nimeltä. Kirkko ja koti -lehti on kuopiolaisille sitä tutumpi, mitä vanhemmasta vastaajasta on kyse. 45-vuotiaista ja sitä vanhemmista useampi kuin kolme neljästä lukee lehteä. Naisia lehti kiinnostaa jonkin verran enemmän kuin miehiä. Painettu lehti on vielä verkkolehteä suositumpi. Nuoria vastaajia verkkolehti kiinnostaa painettua lehteä enemmän, ja kaikkiaan verkkojuttuihin paneutuu noin kolmannes vastaajista.
Lehtijuttujen kiinnostavimmiksi aihepiireiksi vastaajat ilmoittivat hyvinvoinnin ja terveyden, ihmissuhdeaiheet ja henkilöhaastattelut. Erityisesti naisia kiinnostavat myös paikalliset aiheet ja ilmiöt. Reilu puolet (58 %) vastaajista haluaisi lehden ilmestyvän painettuna myös tulevina vuosina.
”Kirkko ja koti -lehden merkitys ihmisten kohtaamisessa ja tietolähteenä tarkoittaa sitä, että meidän kannattaa myös jatkossa panostaa jokaiseen kotiin jaettavaan paperiseen lehteen”, sanoo Pekka Niiranen.
Seurakuntien tunnettuuskyselyn toteutti Norstat Finland Oy seurakuntien ja Kirkon viestinnän toimeksiantona, yhteistyökumppaneina toimivat Kirkon tutkimuskeskus ja NayaDaya Oy. Kysely tehtiin verkkokyselynä kevättalvella 2021, ja kaikkiaan siihen vastasi 6 796 kaupunkilaista 12 suuressa kaupungissa.
Lue myös Kirkon viestinnän tiedote tutkimuksesta (25.5.2021).
Edellisen kerran vastaava tutkimus tehtiin vuonna 2018. Lue lehtemme juttu aiheesta 30.1.2019.