Kesätyö voi olla enemmän kuin työtä
Jo joutui armas aika – ja kesätyöt kirkossa. Seurakunnat tarjoavat kesätyöpaikan sadoille työntekijöille.
Tänäkin suvena seurakunnissa työskentelee kesätyöntekijöitä hyvin erilaisissa tehtävissä. Kolme kesätyöntekijää kertoo, kuinka kesätyö kirkossa voi olla niin merkityksellistä, että se on enemmän kuin vain työtä.
Vihreää työtä ja viimeisiä matkoja
Samuli Apell, hautausmaan kesätyöntekijä
”Olen toista kesää töissä Kuopion Isolla hautausmaalla. Aiemmin olen tehnyt kesätöitä Kiuruveden hautausmaalla muutamana vuonna. Oma opiskeluni IT-alalla on aivan erilaista. Siksi on mukavaa tehdä kesällä jotain ihan muuta.
Nautin ulkona liikkumisesta, luonnossa olemisesta ja fyysisestä työstä. Koko kesä menee näissä töissä – säässä kuin säässä. Kuumina työpäivinä juomavettä kuluu vähintään pari litraa eikä juomista todellakaan sovi unohtaa.
Työni on todella monipuolista. Olen vähän semmoinen joka paikan höylä: Ajan ruohoa, haravoin ja vien multaa ja kukkia hautausmaan muille työntekijöille. Tarvittaessa autan haudankaivussa, hautapaikan kunnostuksessa ja kivien oikaisussa. Vaikka haudat kaivetaan koneella, työssä on myös paljon käsityötä ja avustavia tehtäviä.
Ihmisiä kohdatessa on tärkeää lukea tilannetta.
Erityinen osa työtäni ovat saattohommat, jolloin vaihdan työhaalarit pukuun. Se tuntuu ainutlaatuiselta tehtävältä, joka vaatii rauhoittumista ja aivan omanlaisensa mielentilan. Kun kohtaan ihmisiä hautajaisissa ja uurnan saatoissa, on tärkeää osata lukea tilannetta: jotkut haluavat surra rauhassa, toiset taas jutella. Saattotehtävät saavat minut ajattelemaan elämän eri tavoin. Kun näkee, miten elämä päättyy, oppii arvostamaan enemmän pieniä asioita.
Hautausmaalla keskustelen ihmisten kanssa milloin mistäkin. Keväällä ja alkukesällä kysytään, milloin vedet avataan ja milloin kukat tuodaan. Jotkut juttelevat kuulumisistaan.
Työn lomassa mietin joskus muistomerkkien kertomia tarinoita. Olen hautakivien perusteella kiinnostunut tänne haudatuista henkilöistä, kuten muusikoista ja kirjailijoista, ja saattanut etsiä heistä lisää tietoa.
Olen yllättynyt siitä, miten monipuolista tämä työ voi olla. Ei koskaan tiedä, mitä kaikkea päivä tuo tullessaan. Työ on omatoimista, mutta työskentelen myös yhdessä muiden kanssa. Olen oppinut paljon palvelualasta. Työ on kasvattanut minua henkisesti ja sosiaalisesti, ja olen saanut lisää itseluottamusta.”
Musiikin valinta on tasapainon etsimistä
Soini Virtanen, kesäkanttori
”Opiskelen Kuopiossa kirkkomusiikkia Sibelius-Akatemiassa. Olin kesäkanttorina Alavan seurakunnassa jo viime vuonna, ja mukava kokemus motivoi hakemaan uudelleen.
Tästä kesästä kolme viikkoa olen ohjaajana Alavan seurakunnan rippileireillä. Ensimmäinen niistä meni Lapissa. Leirimme sujui tosi mukavasti: oli hyvä porukka ja välillä vaellettiin tunturissa. Leireillä laulatan virsiä ja Nuoren seurakunnan veisukirjan lauluja. Joka ilta on pieni jumalanpalvelus. Leirillä kanttorin työ on myös yleistä nuorten kanssa elämistä saunomisineen, uimavalvontoineen ja pelailuineen. Rippikoulutyö on hirmuisen antoisaa, vaikka on vienyt minut myös epämukavuusalueelle.
Musiikin valinta on tasapainon etsimistä. Riparilla valitsen virsiä, joita nuorten olisi hyvä osata: yleisiä hautajais- ja ristiäisvirsiä ja virsiä, joita suosittuina kirkkopyhinä on tapana laulaa. Niin kuin vaikka Soi kunniaksi Luojan, Päivä vain ja hetki kerrallansa ja Jumalan kämmenellä. Lapin leirillä nuorille tuntuivat olevan tuttuja myös Herra, kädelläsi ja Ystävä sä lapsien.
Rippikoulutyö on hirmuisen antoisaa, vaikka on vienyt myös epämukavuusalueelle.
Lisäksi soitan ja laulan siunaustilaisuuksissa ja jumalanpalveluksissa. Häitä olisi muuten, mutta Alavan kirkko ei ole yleinen hääkirkko. Hautajaisissa ensisijaisesti kuuntelen omaisten toiveet, mutta nykyisin omaiset usein antavat kanttorin valita kaiken musiikin.
Pidän kesäkanttorin työn itsenäisyydestä. Urut ovat ykkösinstrumenttini ja jumalanpalvelusmusiikki on suosikkini. Valitsen itse messumusiikit ja harjoittelen jumalanpalveluksen alku- ja loppusoittoja ja virsisäestyksiä luovasti mieleni mukaan.
Olen oppinut, että palveluammatissa tulee aistia, mitä ihmiset musiikilta odottavat, ja tarvittaessa mukautua. Oma käsitykseni musiikin tekemisestä voi olla erilainen kuin muilla, mutta tehtäväni on auttaa seurakuntalaisia elämään ja kokemaan musiikkia sellaisena kuin he toivovat. Samalla on hyvä tuoda tietoon erilaisia musiikin toteuttamisen tapoja.”
Parasta on päästä tekemisiin ihmisten kanssa
Päivi Kasurinen, kesäteologi
”Aloitin teologian opinnot Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa 2020. Halusin kesätöihin seurakuntaan ja pääsinkin heti ensimmäisenä kesänä Siilinjärven seurakuntaan kesäteologiksi. Täällä minä olen ollut joka kesä, nyt on menossa neljäs.
Kesäteologina työskentelen pääasiassa leireillä. Tänä kesänä on tällainen perussetti: kolme rippileiriä ja yksi äiti-lapsileiri. Lisäksi olen tietyissä messuissa avustajana ja olen pitänyt hartauksia muun muassa kevätkirkoissa ja kotiseuroissa. Vielä en pääse pappishommia tekemään.
Valmistuin teologian kandidaatiksi viime keväänä, gradun tein tänä keväänä. Vielä on vuosi opintoja ja harjoittelut jäljellä. Ensi vuoden keväällä valmistun teologian maisteriksi. Pappeus opintojen päämääränä on ollut minulle alusta asti selkeä valinta. Työskenneltyäni seurakunnassa valinta on vain vahvistunut. Koen, että tämä on kutsumusammattini.
Kaikki tähän opiskeluuni liittyvä on järjestynyt parhain päin. Ikään kuin johdatuksena.
En koskaan ollut mikään seurakuntanuori, mutta jonkunlaisen hengellisen herätyksen sain joskus 15 vuotta sitten. Kaikki uskonasiat alkoivat kiinnostaa, sitä kautta seurakuntaelämä ja seurakuntatyö. Sillä tiellä nyt olen.
Kesäteologina parasta minulle, sosiaaliselle ihmiselle on, kun pääasiallisesti etänä tapahtuvan opiskelun jälkeen pääsen ihmisten kanssa tekemisiin ja olemaan osana tiimiä. Tykkään tosi paljon leirien monipuolisesta, hektisestä tekemisestä ja projektityöstä. Riparitkin ovat projekteja – niillä on alku ja loppu.
Olen oppinut luottamaan itseeni enemmän.
Minulla ei ole pedagogista koulutusta. Tiimissä työskenteleviltä kasvatusalan ammattilaisilta on ollut mahtavaa oppia käytännön asioissa. Ajan myötä nuorten kanssa työskennellessä olen myös oppinut luottamaan itseeni enemmän.
Laulaminen on sydäntäni lähellä ja todella tärkeää. Sitä saakin tässä työssä tehdä ja esimerkiksi virsien laulaminen yhdessä nuorten kanssa on upeaa. Yhdessä laulaminen puhdistaa ja yhdistää.”
Seurakunnissamme kesätöitä sadoille
Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymässä ja Siilinjärven seurakunnassa työskentelee yli 150 kesätyöntekijää. Heistä suurin osa on töissä hautausmailla ja leirikeskuksissa. Erityisesti rippikoulu- ja leiritöissä on kirkon alojen opiskelijoita yli 20. Lisäksi seurakuntien leireillä työskentelee kaikkiaan 270 nuorta ohjaajaa viikon parin kesätyöjaksoissa.
Suomessa seurakunnat ovat vuosittain tuhansille ihmisille yksi askel matkalla kohti työelämää. Kesätöitä löytyy laajasti eri tehtävistä: mm. leiriohjaajia, hautausmaatyöntekijöitä, kirkon oppaita, keittäjiä ja kesäteologeja- ja muusikoita.