Kirkolliskokous päätti lähettää uuden avioliittoaloitteen perustevaliokuntaan
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous piti elokuun alussa vuoden ensimmäisen istuntoviikkonsa. Kokousviikolla keskusteltiin vilkkaasti muun muassa avioliittoaloitteesta ja tarpeesta osallistaa nuoret sukupolvet kirkon toimintaan.
Edustaja-aloite, jossa pyydetään piispainkokousta valmistelemaan esitystä samaa sukupuolta olevien parin vihkimisestä, etenee valiokuntakäsittelyyn äänin 62−41.
Aihetta käsiteltiin viiteen otteeseen kolmen päivän aikana ja puheenvuoroja käytetiin lähes 70.
Piispainkokous on aiemmin selvittänyt vaihtoehtoja avioliittokäsityksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi kirkolliskokouksen toimeksiannon perusteella. Piispainkokouksen vastaus kirkolliskokoukselle valmistui 6.8.2020.
Piispainkokouksen keskeinen johtopäätös oli: jos “halutaan turvata ykseys, vaihtoehtoja avioliittonäkemyksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi on vain yksi: erimielisyyden hyväksyminen. Kirkko pysyy Kristuksen kirkkona ja elää täysin hänen armonsa varassa riippumatta sen avioliittonäkemyksestä ja -käytännöistä. Olennaista on löytää sellainen ratkaisu, jossa erimielisyys avioliittokäsityksestä ei ole ykseyden este ja jossa sen kanssa on helpointa elää.”
Aloitteella pyritään ratkaisuun, jossa teologinen erimielisyys avioliitosta ei olisi kirkon ykseyden este. Ratkaisun pitäisi myös mahdollistaa vihkimisen kaikissa hiippakunnissa ja seurakunnissa. Pappeja ei velvoitettaisi vihkimään samaa sukupuolta olevaa paria.
Nuoria pyritään osallistamaan enemmän kirkon toimintaan
Kirkolliskokous hyväksyi tulevaisuusvaliokunnan mietinnön, jossa kirkkoa kehotetaan viipymättä tarttumaan kirkon nelivuotiskertomuksen 2016–2019 esiin tuomiin merkittäviin muutostarpeisiin. Kirkon nelivuotiskertomus käsittelee laajojen empiiristen aineistojen kautta sitä muutosta, joka suomalaisten uskonnollisuudessa ja kirkon toimintaympäristössä on tapahtunut.
Kirkon on pyrittävä nykyistä paremmin osallistamaan kaikkia jäseniään. Erityisesti valiokunta nostaa esiin yhteydentarpeen milleniaaleihin sekä Z-sukupolveen eli nuoriin.
Kirkko toimii erilaisten auttamistapojen mahdollistajana.
Rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset pitäisi viedä läpi rohkeasti. Seurakunnissa on voitava kokeilla erilaisia toimintoja, tehdä rohkeaa arviointia ja myös luopua toiminnoista.
Tulevaisuusvaliokunta nosti esiin myös diakonian merkityksen sekä tarpeen monipuoliseen hengellisyyteen. Kirkossa karsitaan esteitä vapaaehtoistoiminnalta diakoniatyön kehittämiseksi. Kirkko toimii erilaisten auttamistapojen ja solidaarisuuden mahdollistajana.
Kirkolliskokous päätti myös, että kirkko pitää aktiivisesti esillä erilaisia spiritualiteetin eli hengellisyyden muotoja ja kokeiluja. Niin ikään kirkko tukee seurakuntia siinä, että jumalanpalvelukset ovat eläviä, saavutettavia ja kutsuvia kaikille, sekä tukee yhteisöllisyyttä ja erilaisten yhteisöjen muodostumista.
Aloite seurakuntayhtymämallin keventämisestä torpattiin
Kirkolliskokous hylkäsi hallintovaliokunnan mietinnön mukaisesti edustaja-aloitteen seurakuntayhtymämallin keventämisestä.
Aloitteessa ehdotettiin, että kevennetyssä seurakuntayhtymässä käytäisiin nykyisen kahden vaalin sijasta yhdet vaalit. Seurakuntavaaleissa valittaisiin edustajat paikallisseurakuntien seurakuntaneuvostoihin.
Kahden vaalin mallia pidetään välttämättömänä.
Hallintovaliokunnan mielestä kirkolliskokouksen vuonna 2001 tekemään periaatepäätös on edelleen ajankohtainen ja perusteltu. Periaatepäätöksen mukaan seurakuntayhtymän luottamushenkilöt valitaan erillisellä vaalilla yhteiseen kirkkovaltuustoon ja yhteiseen kirkkoneuvostoon. Tätä perusteltiin muun muassa sillä, että merkittävistä taloudellisista asioista kuten veroprosentista päättävä hallintoelin on valittava suoralla vaalilla.
Hallintovaliokunnan mukaan seurakuntayhtymässä kahden vaalin malliin sisältyy kuitenkin käytännöllisiä ongelmia. Äänestäjien on välillä vaikea hahmottaa kahden yhtäaikaisen vaalin menettelyä. Näistä ongelmista huolimatta valiokunta pitää kahden vaalin mallia välttämättömänä.
Rukouselämää haluttaisiin vahvistaa
Kirkolliskokous päätti lähettää rukouselämän vahvistamista koskevan edustaja-aloitteen piispainkokoukselle tiedoksi ja toimenpiteitä varten. Aloitteessa pyydetään pohtimaan keinoja ihmisten rukouselämän vahvistamiseksi ja kutsumaan ihmisiä rukoilemaan uusilla tavoilla. Mietinnössä todettiin rukouksen olevan välttämätöntä kirkolle: “Ilman rukousta kirkko ei ole kirkko.”
Seuraava kirkolliskokouksen istuntoviikko järjestetään 8.–12. marraskuuta.