Kokonaisuus ratkaisee ruokalautasella – ehdottomia kieltoja ei ole
Ruokavalio on monien osien summa ja kokonaisuus ratkaisee terveellisyyden, painottaa Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab.
Uudet ravitsemussuositukset ovat herättäneet paljon polemiikkia kansalaisten keskuudessa. On kohkattu siitä, että leikkeleitäkään ei enää saa syödä ja broilerikin on pahasta. Kasvikunnan tuotteita sen sijaan pitäisi rouskuttaa enemmän kuin napa vetäisi.
”Kohussa on ennemminkin kyse klikkiotsikoiden kärjistyksistä ja tahallisista tai tahattomista väärinkäsityksistä. Monet lukevat vain otsikot ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä”, Schwab harmittelee.
”Kun olen avannut asioita tarkemmin ihmettelijöille, he ovat ymmärtäneet, ettei tässä mistään maata mullistavasta ole kyse. Ehdottomia kieltoja ruoka-aineiden suhteen ei edelleenkään ole langetettu.”
Suositusten takana tutkittua tietoa
Uudet kansalliset ravitsemussuositukset perustuvat pohjoismaisiin suosituksiin, joita laaditaan noin kymmenen vuoden välein.
”Siinä ajassa ehtii tulla uutta tutkimustietoa, johon suositukset aina perustuvat. Esimerkiksi viime vuosien aikana on saatu uutta näyttöä kalsiumin aineenvaihdunnasta ja siksipä sen saantisuositusta nostettiin.”
Schwab arvelee, että ihmisiä osaltaan hämmensi se, että nyt oli ensimmäistä kertaa annettu perusteellisia ruokapohjaisia suosituksia.
Ravitsemuksellisesti broileri on terveellistä ruokaa.
”Aiemmin painotus on enemmän ollut ravintoaineiden puolella. Toki kalan, punaisen lihan, kasvisten, marjojen ja hedelmien ja kansallisella tasolla myös maitotuotteiden osalta on tätä ennenkin ollut käyttösuosituksia, nyt niitä vain on kaikissa ruokakategorioissa.”
Uutta on sekin, että mukaan on otettu myös ympäristönäkökulma. Sitä varten työryhmässä on ollut omat asiantuntijansa.
”Esimerkiksi broilerin syönnin rajoitteet perustuvat nimenomaan ympäristösyihin. Ravitsemuksellisesti broileri on terveellistä ruokaa eikä sen käyttöä tarvitse terveyssyistä vähentää.”
Itselleen kannattaa olla armollinen
Schwab haluaa korostaa, että kyseessä ovat nimenomaan suositukset – eivät jyrkät käskyt.
”Ravitsemussuositusten tarkoitus on kansanterveyden parantaminen ja niitä käytetään esimerkiksi joukkoruokailujen suunnittelun tukena. Ihanteellista olisi, jos ihmiset ottaisivat niistä vinkkejä myös oman ruokavalionsa rakentamiseen. Ketään ei kuitenkaan kielletä syömästä niin kuin itse haluaa.”
Ihmisten ei Schwabin mukaan pitäisi myöskään turhaan stressata sitä, jos välillä tulee syötyä vähemmän terveellisesti.
Pienin askelin hyvä tulee.
”Ruokavalion kokonaisuus on se, joka ratkaisee. Ei ole väliä, jos toisinaan on pizza- ja karkkipäiviä, kunhan suuressa kuvassa ruokavalio olisi tasapainoinen ja monipuolinen.”
Schwab haluaa korostaa armollista asennetta syömiseen. Ei ole tarkoitus, että ruokavalio pitäisi kertarysäyksellä saada muutettua terveelliseksi.
”Olen usein vastaanotollani sanonut, että pienin askelin hyvä tulee. Sekin on jo alku, jos syö päivässä vaikka yhden hedelmän enemmän kuin ennen. Pikkuhiljaa voi eri aterioille aina lisäillä uuden kasvis-, marja- tai hedelmälisukkeen.”
Huonoa ruokavaliota ei voi korjata pillereillä
Nykyisin on saatavilla lukemattomat määrät jos jonkinlaista vitamiini- ja lisäravinnevalmistetta. Niitä myös mainostetaan näyttävästi. Valmisteiden rutiininomaista käyttöä ei suositella.
”Monipuolisesta ruokavaliosta saa kaikki tarvittavat vitamiinit ja kivennäisaineet, jolloin lisille ei ole mitään tarvetta. Myöskään yksipuolista ruokavaliota ei voi kompensoida vitamiinipillereitä nappailemalla.”
”Tietyissä tilanteissa lisäravinteet ovat perusteltuja. Esimerkiksi kasvissyöjät eivät saa ruuasta B12-vitamiinia eivätkä välttämättä tarpeeksi esimerkiksi rautaa. Myös ravinnon imeytymishäiriöistä kärsivien on syytä turvata tarpeellisten aineiden saanti lisäravinteilla terveydenhuollosta saatujen ohjeiden mukaisesti.”
Lisäravinnevalmisteiden rutiininomaista käyttöä ei suositella.
Aika ajoin joku yksittäinen vitamiini tai kivennäisaine nousee mediassa ”ihmeaineeksi”, jonka luvataan ehkäisevän liudan sairauksia ja lisäävän elinvuosia. Viime aikoina tätä titteliä on saanut kantaa D-vitamiini.
”Ikääntyneille, pikkulapsille sekä raskaana oleville ja imettäville suositellaan D-vitamiinilisän ympärivuotista käyttöä. Vitamiinin saannista kannattaa huolehtia, mutta ei kyseessä mikään ihmeaine ole.”
Schwab muistuttaa, että D-vitamiini on rasvaliukoinen eli se varastoituu elimistöön.
” Kyseessä on liiallisesti saatuna kaikkein myrkyllisin vitamiini. 10–20 mikrogrammaa suurempia annoksia ei tule käyttää, ellei terveydenhuollosta ole niin ohjeistettu D-vitamiinipuutoksen hoitoon.”