Kouluun pääseminen parantaa tulevaisuutta
Keniassa veden haku on vaarallista ja koulupuku kallis. Kotimaassa koulukirjojen korkea hinta voi estää opiskelun. Yhteisvastuu tukee tänä vuonna koulutusta.
Keniassa paimentolaisheimojen keskuudessa on lasten homma hakea vettä. Se on vaarallista ja vaivalloista: puskissa lymyävät villieläimet ja maantierosvot.”
Tiina Taavitsainen, kasvatustyön ammattilainen, tutustui Yhteisvastuukeräyksen kohdemaassa Keniassa paikallisiin oloihin ja avustustyöhön. Kuivuuden keskellä näkyy toivon merkkejä:
”Jos kylään saadaan kaivo, lapsilla jää aikaa kouluun. Ympäristöäkin ajatellaan, kun puita istutetaan. Heinillä on suojattu puiden taimia, jotta puista saadaan hiekkaa sitovaa ympäristöä.”
Erityisesti tyttöjen koulutus jää usein hyvin vähiin.
”Paikallisessa kulttuurissa heti, kun tytön kuukautiset ovat alkaneet, hänelle laitetaan korkea, värikäs kaulus kaulaan. Se kertoo, että hänestä voidaan käydä jo naimakauppaa. Miehet osoittavat rikkauttaan hatuissaan olevan sulan pituudella. Tyttärestä saa hyvät myötäjäiset, monta eläintä laumaan”, Tiina Taavitsainen kuvaa.
Jos tytön kaulasta häviää kaulus, on tapahtunut muutos: tyttö on laitettu kouluun ja siten perheessä on investoitu tulevaisuuteen. Tähän tähtäävät Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuukeräysten tuet. Yhteisvastuukeräys 2019 kohdistuu ensisijaisesti koulutukseen.
”Paimenen palkka voi olla neljä euroa kuukaudessa ja opettajan 80 euroa kuukaudessa, lukukausimaksu 133-516 euroa vuodessa. Koulupuku kenkineen maksaa 40 euroa. On selvää, että ilman tukea koulutukseen ei ole mahdollisuuksia”, Taavitsainen sanoo.
Ulkomailla YV-keräysvaroin tuetaan koulunsa keskeyttämään joutuneiden oppilaiden paluuta takaisin kouluun, jaetaan koulu- ja hygieniatarvikkeita sekä autetaan koulumaksuissa. Syrjäseuduille koulutetaan lisää päteviä opettajia ja rakennetaan turvallisia kouluja. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.
Kokkikoululaiselle veitsi ja lukiolaiselle tietokone
Suomessa on kuulunut jo pitempään voimistuvia äänenpainoja siitä, että peruskoulun jälkeiseen koulutukseen ei ole kaikissa perheissä varaa. Monen nuoren kohdalla unelmien ammatti on vaarassa jäädä haaveeksi, jos perheellä ei ole varaa maksaa opinnoista aiheutuvia kustannuksia.
Köyhien lasten määrä Suomessa on kasvussa. Noin joka kymmenes lapsi elää pienituloisessa perheessä, mikä tarkoittaa noin 120 000 lasta (tilastokeskus 2017). Lapsiköyhyys Suomessa on kolminkertaistunut vuodesta 1994 (THL). Perheen perusturvan taso voi laskea esimerkiksi huoltajan pitkittyneen työttömyyden tai sairauden takia.
”Jokaisen nuoren polku ammattiin ja työhön on turvattava perheen toimeentulosta riippumatta. Ongelmia opiskeluun tuo, jos kokiksi opiskeleva ei pysty hankkimaan arvokasta kokkiveistä tai lukiolaisen tietokoneeseen tarvitsema raha puuttuu”, havannollistaa diakonissa Pirjo Litmanen Tuomiokirkkoseurakunnasta.
Yhteisvastuukeräys 2019 tukee omalta osaltaan nuoria tavoittamaan omaa haavettaan työstä ja opinnoista: ilman koulutusta töitä on vaikea saada.
”Koulutuksen ulkopuolelle jääminen ja unelmien kuoleminen on syvä yksilön tragedia, mutta se on myös merkittävä taloudellinen haaste koko yhteiskunnalle. Meidän on saatava perustuslain 16 § toteutumaan, eikä varattomuus saisi olla yhdenkään nuoren kouluttautumisen esteenä”, sanoo Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen.
”Niin Suomessa kuin katastrofien keskellä yhteiskunnan tulevaisuus on kiinni siitä, millaisia mahdollisuuksia erityisesti nuorille annetaan. Ottamalla heidät huomioon rakennamme tulevaisuutta”, Lapuan piispa Simo Peura muistuttaa.
Kannanotto koulutuksen puolesta
Lapsi- ja nuorisoalan toimijat ja Yhteisvastuukeräys ovat vedonneet yhdessä sen puolesta, että oikeus koulutukseen kuuluu jokaiselle. Myös asuinpaikalla on väliä: samoja mahdollisuuksia ei ole tarjolla eri puolilla Suomea. Kannanotto luovutettiin eduskunnalle 7.2.2019.
”Suomen perinteisiä valttikortteja, jopa vientituotteeksi asti, ovat kansainvälisissä vertailuissa menestyneet oppilaat ja laadukas, perheen tulotasosta riippumatta saatavilla oleva koulutus. Onko Suomessa nuorilla aidosti yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua haluamaansa ammattiin?” kysytään kannanotossa.
Jos nuori ei pääse opiskelemaan tai keskeyttää opintonsa, hän voi olla vaarassa syrjäytyä. Kannanotto kuvaa: ”Tulevaisuudensuunnitelmat vaihtuvat turhautumiseen. Koulutuksen puute enteilee myös niukkaa arkea, sillä ilman toisen asteen tutkintoa suomalaisilla työmarkkinoilla on vaikea pärjätä. Myös yhteiskunnalle tämä tarkoittaa pitkää penniä.”
Yhteisvastuukeräys ja järjestöt esittävät ratkaisuehdotuksia: maksuton toisen asteen koulutus esimerkiksi lainsäädännöllä turvattuna, oppilaiden luku- ja kirjoitustaito ja sosiaaliset perustaidot riittävälle tasolle ennen toiselle asteelle siirtymistä, ja tuen painopiste ennaltaehkäiseviin palveluihin kuten nuoriso- ja perhetyön kehittämiseen jo peruskoulussa. Sosiaali-, terveys-, ja mielenterveyspalvelujen sekä koulun opiskelijahuollon yhteistyömahdollisuudet on varmistettava ja tuen tulee lähteä nuoren omista tarpeista.
Kannanotossa ovat mukana Yhteisvastuun kanssa Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Me-säätiö, Nuori Kirkko ry, Lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun keskusliitto, Pelastakaa Lapset ry, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry.
