Kuka tahansa voi väsyä. Voit saada tai antaa apua tukiperhetyön kautta
Johanna Roinisen sydän sykkii auttamistyölle. Hän toimii perheensä kanssa tukiperheenä. Tavallinen arki, uimassa ja retkellä käyminen ovat monelle tukilapselle ”ihan parasta”.
Siilinjärvellä asuva kolmen lapsen äiti Johanna Roininen haluaa auttaa muita lapsiperheitä. Hän muistaa itse kokeneensa väsymystä lasten ollessa pieniä. Hän korostaa, että nykyaikana ei tarvitse olla mitään dramaattista ongelmaa, kun voimat voivat olla vanhemmilta lopussa.
”Kaikilla ei ole tukiverkostoa lähellä, ja kuka tahansa voi väsyä.”
Tukiperhetoiminta oli ollut Roinisen mielessä jo pidemmän aikaa. Reilu vuosi sitten hän kävi koulutuksen. Viime keväästä asti hoitolapsi, kuten perheessä usein puhutaan, on käynyt viikonloppuisin noin kerran kuussa.
”Olemme yhdessä käyneet uimassa ja mäenlaskussa. Kesällä retkeillään ja ollaan luonnossa. Vietämme ihan tavallista arkea.”
”Meillä on tukilapsen kanssa tosi mukavaa ja myös omat lapseni oppivat samalla, miten yhdessä perheenä voimme auttaa. Lapsesta on tullut meille tärkeä ja hän tuo perheeseen paljon iloa.”
Jos koko porukka on kasassa, niin hulinaa riittää, kun Roinisen kolme lasta ja hänen miesystävänsä kolme lasta sekä tukilapsi ovat menossa mukana.
Kemiat toimivat hyvin
”Toivoin, että tukilapsi olisi selkeästi nuorempi verrattuna omiin 9-vuotiaisiin Anniin ja Eetuun sekä 12-vuotiaaseen Oonaan, ettei tulisi mitään mustasukkaisuutta tai kilpailua. Pidin tärkeänä, että saimme esittää toiveita, ja löytyikin sellainen perhe, jonka kanssa kemiat toimivat todella hyvin”, Roininen kertoo prosessista.
Roinisen äiti on erityislastentarhaopettaja, ja sitä kautta tyttö oppi jo nuorena, että auttamisen ja tuen tarve on iso. Lapsuudessaan ystävä- ja tuttavapiiriin kuului myös sijoitettuja lapsia. Roininen näki, että on olemassa monenlaisia perheitä.
”Äitini on ollut kallisarvoinen tuki perheellemme, ja lomilla pakataankin lasten reput ja suunnataan Raaheen. Lapset ovat paljon mummolassa varsinkin lomien aikaan.”
Lemmikkieläimet jäänrikkojina
Johanna Roininen korostaa, että tukiperheiksi kaivataan monenlaisia perheitä ja aikuisia. Jokaiselle etsitään sopiva lapsi ja lapselle sopiva perhe. Sosiaalityöntekijät ovat Roinisen mukaan erityisen hyviä aistimaan, kenellä voisi synkata keskenään.
”Meillä on kotieläimiä ja monille onkin mukavaa, että saa hoitaa ja helliä lemmikkiä. Lemmikit tosin rajaa osan allergisista lapsista pois.”
”Olen huomannut, että eläimet ovat sellaisia jäänrikkojia. Niitä on helppo lähestyä ja eläimiä hoitaessa tutustuminenkin usein sujuu rennosti”, Roininen kertoo.
Olisiko teistä tukiperheeksi?
Tukiperhetoiminta on lapsiperheiden sosiaalityön tai lastensuojelun järjestämää tukea lapsen ja hänen perheensä auttamiseksi vaativassa elämäntilanteessa. Palvelun myöntää tukea tarvitsevan perheen kunta.
”Tukiperhettä tarvitsevilla lapsilla on usein erityisen tuen tarvetta. Lapsella voi olla esimerkiksi käyttäytymiseen, oppimiseen tai tunne-elämään liittyviä pulmia. Tukiperhetarpeen taustalla voi olla myös vanhemman yksinhuoltajuutta, vaikeutta lasten kasvatusasioissa ja perheen ihmissuhteissa, vanhemman psyykkistä tai fyysistä väsymystä”, kertoo Tarja Pitkänen, johtava sosiaalityöntekijä, Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksiköstä.
Kehittämisyksikkö järjestää toiminnasta kiinnostuneille perheille valmennusta, koulutusta sekä vertaistukea tehtävään. Ennen valmennusta tukiperhetoiminnasta kiinnostuneet perheet tavataan kotikäynnillä.
Tukiperhe on tavallinen perhe, jolla on:
- Aikaa ja tilaa vieraillekin lapsille
- Halua vastata lapsen tarpeisiin
- Myönteinen elämänasenne
- Kyky keskustella avoimesti vaikeistakin asioista
- Joustavuutta ja yhteistyökykyä
Lue lisää tukiperhetoiminnasta Pohjois-Savossa www.pslastensuojelu.fi
Makkaranpaisto ja sauna parasta
”Moni on miettinyt tukiperheeksi ryhtymistä pidemmän aikaa ja he ovat hyvin motivoituneita lähtemään vapaaehtoistoimintaan mukaan. Itsellä voi olla kokemusta samassa elämäntilanteessa elämisestä ja kun oma elämäntilanne sen sallii, haluaa auttaa muita”, sanoo Riitta Tahvanainen, sosiaalityöntekijä Pelastakaa Lapset ry:stä.
”Me korostamme sitä, että tukiperheeksi haemme aivan tavallisia perheitä, joilla on halua antaa aikaa lapsille. Monesti lapsien mielestä parasta on ollut esimerkiksi makkaranpaisto nuotiolla tai käynti saunassa ja uimassa.”
Tahvanainen kertoo monen sanovan, että vapaaehtoistoiminta tuottaa itselle hyvää mieltä ja on hyvin palkitsevaa.
”Tukiperheiden oma elämäntilanne pitäisi olla sellainen, että heillä on voimavaroja ja aikaa. Perheiltä odotetaan sitoutumista lapsen säännöllisiin tapaamisiin vähintään vuoden ajaksi. Tukiperheasia on koko perheen asia, joten kaikkia perheenjäseniä on kuultava tukiperheeksi ryhdyttäessä.”
Tahvainen tietää, että tukiperhesuhteet ovat aitoja ja merkityksellisiä ihmissuhteita ja joskus yhteyttä pidetään vielä lapsen täysi-ikäistymisen jälkeenkin.