Kuopion seurakunnat laskivat hiilijalanjälkensä – päästötalkoot vauhdissa

Kuopion seurakuntayhtymä selvitti hiilijalanjälkensä vuodelta 2023. Suurimmat päästöt tulivat kiinteistöistä (64 %), selvästi pienempiä olivat hankintojen (28 %) ja liikkumisen ja kuljetuksen päästöt (8 %). Vuodessa syntyi kasvihuonekaasupäästöjä noin 2 821 tonnia (tCO2e, tonnia hiilidioksidiekvivalenttia) eli noin 365 suomalaisen vuosipäästöjen verran.

Kuopion seurakuntayhtymä tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Niinpä sen tulisi vähentää päästöistään 80 prosenttia ja loput 20 prosenttia hyvittää vaikkapa metsien hiilinieluilla. Tavoitteen eteen on vielä monta askelta otettavana.

Kirkot lämpimiksi ekolämmöllä

Päästöselvityksen mukaan lämmitys ja etenkin kaukolämpö aiheutti seurakuntayhtymän kiinteistöjen suurimmat päästöt. Kaukolämpösopimuksiaan muuttamalla seurakuntayhtymä pystyy vähentämään lämmityksen päästöjä jopa 86 prosenttia. Kokonaispäästöihin vaikutus on 16 prosenttia.

Seurakuntayhtymä aikoo tarkistaa kaukolämpösopimuksensa, joita sillä on kahden toimijan kanssa. Ensimmäinen ja suurin muutos on jo tehty: vuoden 2025 alusta yhtymä vaihtoi Kuopion Energian sopimuksensa ekokaukolämpöön, jolla yhtymän kaukolämpökiinteistöistä lämpiää nyt noin 80 prosenttia.

”Eniten käytämme kaukolämpöä Alavan, Puijon ja Kallaveden kirkon, Tuomiokirkon ja ison siunauskappelin lämmitykseen”, seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Petri Rautio kertoo.

Nyt kaukolämpökiinteistöistä 80 prosenttia lämpiää ekokaukolämmöllä.

Kuopion Energian kaukolämpöjohtajan Reima Lassilan mukaan uusiutuvaa hiilidioksidivapaata kaukolämpöä on ollut tarjolla noin 10 vuoden ajan ja parin viime vuoden ajan sen alkuperä on pitänyt todentaa EU-lainsäädännön mukaisesti.

”Se on tuotettu kotimaisella biopolttoaineella eli metsänhoidon tähteillä ja muilla metsäteollisuuden sivutuotteilla, jotka eivät kelpaa enää metsäteollisuudelle. Jonkin verran käytämme tuotannossa myös jäteaseman alueelta saatavaa biokaasua.”

Lassilan mukaan kaukolämmön päästöt ovat parissa vuosikymmenessä vähentyneet murto-osaan savukaasujen puhdistustekniikan kehityksen ansiosta. Kuopion Energian kaukolämmön myynnistä ekokaukolämpöä on noin kolmannes, ja eniten sitä hankkivat yritykset ja yhteisöt.

Erilaisia ekotekoja kiinteistöissä

Kiinteistöpäällikkö Petri Raution mukaan muita ekotekoja tehdään koko ajan: Parannetaan rakennusten energiatehokkuutta ja käyttöä. Valitaan ilmastoystävällisiä materiaaleja. Vähennetään jätteen määrää. Luovutaan joistain kiinteistöistä.

Kuopion seurakunnissa suurta talokantaa kehitetään kiinteistöstrategian mukaisesti. Isoista kiinteistöhankkeista kiinteistöpäällikkö mainitsee Maaningan kirkon uudistamisen ja Hirvijärven leirikeskuksen myynnin.

”Erilaisilla rakennusautomaation tehotoimilla on saatu lämmityskuluja säädettyä suotuisaan suuntaan. Sähkömme on jo pari vuotta ollut ydinsähköä, jonka hiilijalanjälki on nolla. Suurin sähkölämmitteinen kohteemme on Hirvijärven leirikeskus, josta luovumme alkuvuodesta 2026. Päästöttöminä lämmitysmuotoina suosimme vastaisuudessa ilmavesilämpöä ja maalämpöä”, Rautio kertoo.

Rakennusautomaation tehotoimilla on saatu lämmityskuluja säädettyä suotuisaan suuntaan.

Esimerkiksi Riistaveden ja Muuruveden kirkkoihin on uusittu lämmityslaitteet. Talvella Tuusniemen kirkkoa pidetään kylmänä ja toiminta on keskitetty seurakuntataloon. Öljylämmitystä seurakuntayhtymällä on vielä kolmessa leirikeskuksessa ja siitä ollaan luopumassa.

Oma haasteensa on tilojen käytön lisääminen: tätä nykyä ison talokannan käyttöaste on vain 13 prosenttia, kun se Raution realistisen arvion mukaan voisi olla 18–20 prosentin luokkaa.

Hankinnat vastuullisiksi

”Jatkossa meidän on huomioitava hankintojemme hiilijalanjälki yhä paremmin”, painottaa seurakuntayhtymän hallintojohtaja Mika Pulkkinen.

Esimerkiksi ajoneuvojen ja työkoneiden hankinnoissa selvitetään siirtymistä sähkökäyttöisiin. Kuljetuksiin taas valitaan yhteiskuljetuksia, ja etäkokouksilla vähennetään liikkumisen kuormaa. Vastuullisia valintoja tehdään myös keittiöissä.

Sijoitusten hiiliriski on vähentynyt vuosi vuodelta.

Hallintojohtaja Pulkkinen seuraa sijoitusten vastuullisuutta.

”Teimme juuri sijoitusohjelman, emmekä sijoita fossiilisuutta tukeviin kohteisiin. Rahastosijoituksemme on jo tietoisesti vaihdettu vastuullisiksi. Sijoitustemme hiiliriski on vähentynyt vuosi vuodelta. Sijoituksia ohjaavat ESG-kriteerit, joilla huomioidaan yritysten vastuu niin ympäristön kuin sosiaalisen vastuun kannalta.”

Hiilinielu on huomattava

Kuopion seurakuntayhtymän metsät ja muut hiilinielut sitovat vuosittain 25 000–32 000 tonnia hiilidioksidia tai muita kasvihuonekaasuja. Se vastaa 5 000–6 500 auton vuosittaisia päästöjä.

”Hiilinielumme on huomattava. Hakkuista emme voi luopua, mutta voimme kiinnittää huomiota lannoitukseen ja hoidetun metsän kiertoaikaan. Voimme myös perustaa suojelualueita”, Petri Rautio selittää.

Näistä hiilensidontakyvyn kasvattajista linjataan tänä vuonna Kuopion seurakuntayhtymän metsäsuunnitelmassa.

Hakkuista ei luovuta, mutta huomiota kiinnitetään lannoitukseen, hoidetun metsän kiertoaikaan ja suojelualueisiin.

Viime vuonna seurakuntayhtymä perusti 16,4 hehtaarin suojelualueen Tuusniemelle. Harkinnassa on myös muita suojelukohteita esimerkiksi Kaavilla ja Etelä-Kallavedellä.