Menneen maailman hahmot tulevat tutuiksi hautausmaakävelyillä
Suositut hautausmaakävelyt ovat alkaneet useilla Kuopion alueen hautausmailla.
Kuopion Isolla hautausmaalla – joka on todella iso, 15 hehtaaria – kaupungin kulttuurihistoriaan ja edesmenneiden tarinoihin opastaa tänäkin kesänä FM Nina Pelli.
Epäonninen ja liian idearikas eläinlääkäri
Mårten Johan Lindforssin (1800–1869) pyöreä pieni hautamuistomerkki on lähellä pääporttia. Hän oli maan ensimmäinen laillistettu eläinlääkäri ja eläinlääketieteen lehtori, alun perin lääkäri, joka opiskeli senaatin apurahan turvin ulkomailla eläinlääkäriksi. Piti perustaa eläinlääkärikoulu, mutta hanke epäonnistui.
Epäonni uralla jatkui, sillä lääketieteen väitöskirjoja ei hyväksytty ja hänen Kuopion piirilääkärin uransa jäi lyhyeksi. Epäluuloja tuotti jo lääkärin ja eläinlääkärin ammattien yhdistäminen, mutta vielä enemmän ärsytti hänen tavaton idearikkautensa.
Sittemmin hän toimi lukion suomen kielen opettajana ja ruotuväkipataljoonan lääkärinä.
Ammattiuria loistokkaampi oli hänen toimintansa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa ja Suomen Lääkäriseurassa. Kuopiossa hän kuului J.V. Snellmanin lähipiiriin ja oli varhaisia luonnontieteiden harrastajia.
Lääketieteessä ansioitunut oli myös professorin arvonimen saanut kirurgi, lääninsairaalan ylilääkäri Martti Hämäläinen (1886–1962). Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys jakaa vuosittain hänen nimeään kantavaa tunnustuspalkintoa.
Hämäläinen seurasi tiiviisti kirurgian kansainvälistä kehitystä. Hän itse oli silmälläpidetty kulttuurihahmo, jonka suomenpystykorvakoirakin tunnettiin nimeltä.
Hämäläinen oli musiikkielämän taustavoimia, kuten myös Anna-Lisa Hallman (1926–2021). Eläinlääkärit kuuluivat hänenkin tarinaansa: puoliso eläinlääkäri Risto Hallman menehtyi nuorena auto-onnettomuudessa, tytär valitsi isänsä ammatin ja vävy on eläinlääketieteen professori.
Anna-Lisa Hallman muistetaan musiikinopettajana, Kuopion konservatorion hallituksen ja muiden musiikkielämän taustayhteisöjen vaikuttajajäsenenä.
Heillä jokaisella on nimi
Vuonna 1811 perustettiin asutuksen ulkopuolelle Multimäelle hautausmaa, joka on nykyiseltä nimeltään Sankaripuisto. Sankarihautausmaa perustettiin tontille, joka oli varattu maaseurakunnan kirkkoa varten.
Mannerheim puuttui asiaan.
Häkellyttävän nuorten sotilaiden riveissä lepää myös 51-vuotias Mannerheim-ristin ritari, kenraalimajuri Einar Vihma, entinen Wichmann. Hän oli kuopiolaispapin poika, mutta eronnut kirkosta. Niinpä tuomiorovasti Lauri Halla ei suostunut siunaamaan häntä Tuomiokirkossa, kunnes itse Mannerheim puuttui asiaan. Vihma oli ainoa rintamalla – Tali-Ihantalassa – kaatunut kenraali.
Hautausmaakävelyt kesällä 2024 Kuopion seurakuntien hautausmailla
Lue myös juttu Siilinjärven seurakunnan hautausmaakävelyistä.