Mielenhyvinvointia edistetään Kuopiossa monimuotoisin keinoin
Kuopion kaupungin hyvinvointisuunnitelma tarttuu havaittuihin haasteisiin ja kehittää ratkaisuja. Hyvinvointia halutaan tukea kaikissa ikäryhmissä.
”Hyvinvoiva Kuopio 2030 rakennetaan yhdessä” lukee kaupungin esitteessä.
”Kuopion tavoitteena on tukea ja edistää alueen asukkaiden hyvää arkea, hyvinvointia ja terveyttä moninaisin keinoin”, Kuopion kaupungin hyvinvointikoordinaattori Tanja Tilles-Tirkkonen kertoo.
Kuopiossa tehdään valtuustokausittain hyvinvointikertomus- ja suunnitelma. Se kuuluu kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Hyvinvointikertomus kokoaa tietoa alueen asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä. Suunnitelma sen sijaan kertoo tavoitteista ja toimenpiteistä hyvinvoinnin edistämiseksi.
Varhaiskasvatuksessa harjoitellaan tunnetaitoja
Tilles-Tirkkonen kertoo, että viimeksi kerätty tieto nosti esiin Kuopiossa erityisenä haasteena muun muassa mielenterveyden haasteet.
”Tuleville vuosille on asetettu tavoitteita ja selkeitä toimenpiteitä, joilla tähdätään mielenhyvinvoinnin kohentumiseen kaupungissamme.”
Tilles-Tirkkonen mainitsee esimerkkinä kaksi toimenpidettä.
”Kuopiossa on koulutettu jo melko paljon lasten ja nuorten parissa työskenteleviä nepsy-osaajiksi ja tätä kouluttautumista jatketaan myös tulevina vuosina. Neuropsykiatriset (nepsy) haasteet lapsilla ja nuorilla vaikuttavat monin tavoin niin lapsen ja nuoren kuin koko perheenkin arkeen. Näihin haasteisiin tarvitaan tukea ja työkaluja.”
Tarkoituksena on tukea lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä.
Varhaiskasvatuksessa tulevien vuosien painopisteeksi on valittu tunne- ja vuorovaikutustaidot. Näitä taitoja harjoitellaan osana jokapäiväistä toimintaa.
”Osa päiväkodeista on mukana ProVaka-toiminnassa ja tälle vuodelle on hankittu henkilöstölle Huomaa hyvä! -koulutuskokonaisuus. Sen tarkoituksena on tukea lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja tätä kautta muun muassa vahvistaa yhteisöllisyyttä sekä ehkäistä kiusaamista ja yksinäisyyden tunteen kokemista. Samalla sen voidaan nähdä edistävän myös henkilöstön työhyvinvointia.”
Mieli lepää luonnossa ja liikkuessa
Kuopiossa on panostettu viime vuosina myös liikkumisen mahdollisuuksiin. Kuntolaakson uimahalli, Lippumäen skeittiparkki sekä Sammakkolammen ja Vänärin ulkokuntosalit ovat suosittuja.
”Lisäksi on kehitetty ohjattuja liikuntapalveluja. Lapsille ja nuorille suunnatun Liikkis-rannekkeen on hankkinut riemastuttavan suuri joukko. Rannekkeella voi käyttää muun muassa Kuntolaakson ja Lippumäen uimahalleja ja kuntosaleja. Rannekkeen etuihin kuuluu myös Kino Kuvakukon näytökset.”
”Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hiljattain toteuttaman Kouluterveyskyselyn mukaan kuopiolaiset kouluikäiset lapset ja nuoret liikkuvat enemmän kuin valtakunnallisesti tarkasteltuna saman ikäiset. Kouluikäisten lasten ja nuorten liikkuminen on tutkimusten mukaan lisääntynyt Kuopiossa”, Tilles-Tirkkonen iloitsee.
Luontoreittejä on Kuopiossa valtakunnallisesti tosi paljon.
”Toki vähäinen arjen fyysinen aktiivisuus on edelleen yksi hyvinvointia uhkaavista tekijöistä, mutta tilastot näyttävät kehittyneen tämän ikäryhmän osalta hyvään suuntaan.”
Hyvinvointikoordinaattori tykkää itse liikkua luonnossa, ja nostaa esiin Kuopion erinomaisen luontoympäristön, puistot ja vesistöt.
”Tekemissämme selvityksissä nousee esiin jatkuvasti, kuinka tärkeänä kuopiolaiset kokevat luonnon läheisyyden”.
”Luontoreittejä on Kuopiossa valtakunnallisestikin tosi paljon.”
”Jotta luontoympäristö tuodaan entistäkin saavutettavammaksi, meillä on tällä hetkellä suunnitteilla LuontoVilkku -toimintamalli. Sen avulla haluamme auttaa ihmisiä löytämään luontoreittejä ja elämyksiä, jotka ovat saavutettavia joukkoliikenteen reittien varrelta.”
Vapaaehtoistyö tuo hyvää mieltä antajalle ja saajalle
Yhden mielenhyvinvointiin liittyvän teeman Tilles-Tirkkonen haluaa vielä nostaa esiin: vapaaehtoistyön.
”Koronapandemian ja sodan myötä on nähty, miten ihmiset ovat halunneet lähteä auttamaan muita. Tutkimuksinkin on todettu, kuinka vapaaehtoistyö tuo iloa ja merkityksellisyyttä sekä autettavan että auttajan arkeen.”
Jos kiinnostuu vapaaehtoistoiminnasta, voi itselle sopivia vaihtoehtoja selailla vaikka vapaahtoistyö.fi –sivustolta. Tuolla sivustolla eri toimijat, seurakunta, kaupunki ja järjestöt ilmoittavat tarjolla olevista vapaaehtoistoiminnoista.
Hyvinvointia ei voi suorittaa
Mistä saat itse iloa ja voimia, hyvää oloa elämääsi?
”Minulle tärkeitä ovat läheiset ihmissuhteet ja läheisten kanssa vietetty yhteinen aika. On tärkeää järjestää aikaa kiireettömään yhdessäoloon. Itseänikin pitää aina välillä tästä muistuttaa.”
”Tykkään myös erilaisesta liikkumisesta, erityisesti juoksemisesta. Kun tulen kotiin juoksulenkiltä hikisenä ja hengästyneenä, se on parasta”, Tilles-Tirkkonen nauraa.
On tärkeää järjestää aikaa kiireettömään yhdessäoloon.
Mielekäs tekeminen ja mahdollisuus toteuttaa itseään, on myös hyvinvointikoordinaattorin vinkkilistalla.
Perheenäiti sanoo, että elämän myötä hän on oppinut armollisuutta itseään kohtaan.
”Ikä on tuonut myös ymmärryksen, että hyvinvointia ei voi suorittaa. Se koostuu pienistä arkisista asioista ja läsnäolosta hetkessä. Minulle hyvää oloa luo arkinen puuhastelu perheeni kanssa ja toisinaan on mukavaa nauttia livemusiikista.”
”Iän myötä myös huomaan, että en stressaa enää niin paljon. Ajattelen, että asioilla on tapana järjestyä lopulta parhain päin.”
Hyvinvoiva Kuopio 2030
- Hyvinvoiva Kuopio 2030 on yksi Kuopion strategisista ohjelmista.
- Ohjelma pohjautuu vahvasti tutkittuun tietoon hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä sekä hyvän arjen tukemisesta.
- Viisi hyvän elämän elementtiä: Hyvän arjen rutiinit, Hyvän elämän kanssakulkijat, Hyvän elämän innostajat, Hyvän elämän toimeentulo ja Hyvän elämän asuinympäristö.
- Edistämällä hyvän elämän elementtejä tavoitteena on tukea ja edistää kuopiolaisten hyvää arkea, hyvinvointia, terveyttä ja elämänlaatua.