Mielikuvamittaukset antavat kirkosta myönteisen kuvan

Kirkon tutkimuskeskuksen kyselyssä seurakuntien työstä vain harvalla on kielteisiä kokemuksia. Seurakunta kohdataan miltei yhtä usein mediassa kuin seurakunnan tiloissa tai vieraana häissä ja hautajaisissa. Vain kuusi prosenttia vastaajista ei ollut kohdannut seurakuntaa missään.

Kun kysyttiin Kuopion seurakuntien tunnetuinta henkilöä, ensimmäisinä tulivat mieleen piispa Jolkkonen ja kirkkoherra Jaana Marjanen.

Valtakunnallisessa Kirkon tutkimuskeskuksen ja 12 seurakunnan tilaamassa tunnettuuskyselyssä Kuopion alueen tärkein seurakunnallinen paikka oli vastaajille tuomiokirkko ja sen jälkeen hiukan yllättävästi hautausmaat. Hautausmaihin liittyy siis paljon enemmän kiintymyksen tunteita kuin varsinaisiin elävän seurakuntatoiminnan tiloihin.

Kuopiolaisnaiset miehiä kriittisempiä

Kysely toteutettiin syksyllä puhelinhaastatteluna 12 paikkakunnalla. Vastaajia oli yhteensä 6 500, joista kuopiolaisia oli 500. Kun pyydettiin yhdellä sanalla luonnehtimaan omaa seurakuntaa, ensimmäisenä noin viidennekselle vastaajista tuli mieleen sana hyvä.

Vastaajista 58 prosentilla oli myönteinen ja 38 prosentilla neutraali mielikuva seurakunnista. Kuopiolaisvastaajista vain neljä prosenttia suhtautui seurakuntiin kielteisesti. Valtakunnallisesti vastauksissa ei ollut suuria vaihteluita, yli puolet vastaajista Helsinkiä myöten suhtautui myönteisesti, Seinäjoella jopa 70 prosenttia.

Yllättävää ja valtakunnallisesti poikkeavaa sen sijaan oli, että naiset suhtautuivat miehiä kielteisemmin seurakuntiin. Kuopiolaismiehistä vain kaksi prosenttia ajatteli kielteisesti, mutta naisista peräti seitsemän prosenttia. Kielteisellä kannalla olijoita oli kaikissa ikäryhmissä, jopa yli 65-vuotiaissa ja keski-ikäisten ryhmässä 45–55-vuotiaissa tuli suorastaan koko maan ennätys, 13 prosenttia. Kuopiolaismiehistä puolestaan kaikki 35–45-vuotiaat ja kaikki yli 55-vuotiaat suhtautuivat myönteisesti tai neutraalisti.

Naisvastaajista 75 ja miesvastaajista 65 prosenttia kuului kirkkoon. Samassa suhteessa vastattiin myös kysymykseen, oletko kummi.

Kun kysyttiin, millainen oli viimeinen kokemuksesi seurakunnassa, siis kirkollisissa palveluissa ja tapahtumissa, 91 prosentilla kuopiolaisvastaajista oli myönteinen tai neutraali kokemus. Valtakunnallisesti myönteisten kuopiolaisvastausten osuus oli korkea, 72 prosenttia, sillä valtakunnallinen keskiarvo oli 68.

Jälleen naiset olivat miehiä tyytymättömämpiä kokemaansa, sillä kaikkien miesten vastaus oli myönteinen tai neutraali, mutta kaikilla alle 65-vuotiailla naisilla oli kielteisiä kokemuksia, ikäluokassa 55–65-vuotiaat jopa neljällä prosentilla eli saman verran kuin helsinkiläisillä keskimäärin. Näiden vastausten prosenttiluvuissa on otettu huomioon myös se, ettei vastaajalla ollut minkäänlaista kokemusta.

Kirkko herättää mielipiteitä

Kun kysyttiin, mihin seurakuntien pitäisi toiminnassaan keskittyä, kärkeen nousi nuoriso- ja lapsityö. Seuraavaksi tuli huomioida ikääntyneet ja keskittyä auttamiseen ylipäätään. Kaukana näiden jälkeen tuli hengellinen elämä. Ilmeisesti toimitukset ja messut koetaan itsestään selviksi, koska niihin toivoi vain 2–3 prosenttia erikseen keskityttävän.

Mielipiteitä kirkon tehtävästä on todella paljon, koskapa kyselyssä annettuun vapaan sanan mahdollisuuteen tarttui 42 prosenttia vastaajista. Näissä avovastauksissa eniten osumia tuli sanoille ihmisten ja auttaminen, seuraaviksi eniten osumia tuli sanoille vähäosaiset, tukeminen ja samaan sarjaan kuuluivat sanat maahanmuuttajat, syrjäytyneet ja diakoniatyö. Kuopiolaisvastaajat osasivat neuvoa, mitä kirkon tuli tehdä, mutta valtakunnallisesti ykkössana EOS eli ei osaa sanoa.

Kuopiolaisviestintä onnistuu tehtävässään

Jos luet tämän jutun printtilehdestä, olet valtavirtaa, sillä 63 prosenttia kuopiolaisvastaajista tuntee hyvin Kirkko ja kodin ja vain 18 prosenttia ei tunne ollenkaan. Printtilehden tunnettuus on Kuopiossa valtakunnallista kärkeä, sillä keskiarvo oli 55 ja huonoin tulos Turussa 35 ja Tampereella 39 prosenttia.

Helsingissäkin sentään 57 prosenttia vastaajista oli lukenut Kirkko ja kaupunki -lehteä, 28 prosentille se oli ainakin nimeltä tuttu ja täysin tuntematon vain 15 prosentille vastaajista. Se ei ole ihme, sillä lehti ilmestyy kahdesti kuussa ja sen toimituskuntaan kuuluu 23 toimittajaa. Kirkko ja koti on siis saavuttanut suuren tunnettuuden todella pienillä resursseilla.

Kirkko ja kodin sekä seurakuntien verkkosivut pääsivät tunnettavuudeltaan ykkössijoille valtakunnallisesti.

Erikseen tutkittiin seurakuntien verkkosivujen julkaisujärjestelmän Lukkarin kautta tulleita hakuja ja mitattiin Kuopion viestinnän verkkosivujen toimivuutta. Lukkarin kautta haetaan yleensä satunnaisesti ja useimmiten hakupalvelujen kautta tietoa seurakuntien tapahtumista tai toiminnasta.

Lukkarin online -tutkimuksen mukaan käyttäjät antoivat verkkosivuille kouluarvosanan 8,15. Asteikolla 1–5 tyytyväisyysindeksi oli 3,74 ja hyödyllisyydestä annettiin arvosanaksi 4,07. Melkein kaikkien – 95 prosenttia vastaajista – mielestä sivuille oli helppo löytää ja 84 prosenttia kävijöistä myös löysi hakemansa tiedot.

Missä tapahtumissa kuopiolaiset toivoisivat kirkon ja seurakuntien näkyvän? Ei ole vaikea arvata, että ympäripyöreiden tapahtumissa-sanan jälkeen osumia tuli eniten torilla-sanalle.