Mieliteko on pieni askel ihmiselle, suuri Pohjois-Savolle
Puhumattomuus, yksinäisyys, mielenterveyden ongelmat, päihteidenkäyttö. Pohjoissavolaisten hyvinvointia edistävällä Mieliteko-ohjelmalla on tuhti kakku purtavanaan.
”Hirveä kakkuhan se on. Emme ole yksin vaan osa verkostoa”, Mieliteko-ohjelman johtaja Helena Länsimies sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mittarien mukaan pohjoissavolaiset eivät voi hyvin.
”Suurimman sairastavuuden mittareilla mitattuna Pohjois-Savo maakuntana johtaa, Kuopio on kärjessä yli 50 000 asukkaan kunnista, ja iso osa kunnistamme on kärkijoukkoa. Meillä on paljon päihteidenkäyttöä, ja mielenterveyden luvuissa asukkaamme ovat lähes puolta sairaampia kuin suomalaiset keskimäärin. Olemme sillä tavoin synkkä alue”, Länsimies selostaa tilannetta, jossa Mieliteko-ohjelmaa on valmisteltu ja toteutettu nyt 1,5 vuotta.
”Tällä saralla on tehty paljon vuosien mittaan. Nyt maakunnan toimijat oikeasti tahtovat muuttaa tilanteen”, Länsimies sanoo.
Toimijat tahtovat muuttaa Pohjois-Savon heikot hyvinvointiluvut.
Kunta- ja oppilaitoskumppaniensa kanssa Mieliteko-kehitysohjelma on lähtenyt muuttamaan asenteita. Ohjelmassa tuetaan ennen kaikkea työttömien ja työelämästä sivussa olevien 18–64-vuotiaiden aikuisten mielenterveystaitoja ja annetaan heille muutosvalmennusta. Lisäksi valmennetaan julkisen sektorin johtajia ja asiantuntijoita.
Mieliteon taustalla on Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021–2030 -hanke.
Osaammeko puhua?
Länsimies korostaa, että mielenterveys on monisyinen vyyhti, eikä sen ongelmiin ole yhtä syytä.
”Yksi keskeinen löydöksemme on ylisukupolvinen puhumattomuus. ’Emme varmaan osaa puhua’ -viesti nousi niin poliittisilta päättäjiltä ja viranomaisilta kuin kokemusasiantuntijoilta ja katugallupeissa.”
Myös tulevaisuusfoorumeissa on nostettu esiin keskustelun merkitys.
Tarvitaan avoimemman puhumisen kulttuuria.
”Yksi lippulaivamme on meille räätälöity Mielitekopiiri, joita on nyt vedetty 18–64-vuotiaiden kohderyhmällemme kymmeniä. Kokemukset ovat hyviä. Niillä lisäämme yhteisöllisyyttä ja mahdollisuutta osallistua keskusteluun sellaisena kuin on.”
Länsimies ujuttaisi kuuntelua ja puhumista työyhteisöihinkin.
”Ongelmat perustuvat usein olettamuksiin ja väärinymmärryksiin. Tarvitaan avoimemman puhumisen kulttuuria.”
Pienillä teoilla tehdään hyvän joukkoaltistus
Mieliteko ohjaa tekemään hyvinvoinnin lisäämiseksi yksinkertaisia asioita arjessa. Päämääränä on iso kulttuurinmuutos.
”Muutos koko Pohjois-Savossa vaatii, että ihmiset tekevät toiminnassaan jonkin muutoksen.”
Pieniä hyvän mielen tekoja voi tehdä jokainen: roskan poimiminen luonnosta, vastaantulijan tervehtiminen, vanhuksen auttaminen tien yli.
”Jos teemme 10 miljoonaa pientä tekoa 10 vuoden aikana, se on noin neljä pientä tekoa jokaiselta pohjoissavolaiselta vuodessa. Ne eivät maksa mitään eivätkä vie aikaa. Kun tekoja toistaa, niistä tulee pysyvä käytösmalli. Näin hyvä vyöryy. Mielenterveyden haasteista kärsivä ei ehkä jaksa tervehtiä tai kerätä roskia, mutta paremmin jaksava voi tehdä jotain hänenkin puolestaan.”
Vuosittain muutos tarvitsee neljä pientä tekoa jokaiselta.
Länsimiehen mukaan hyvillä teoilla ja hymyllä voi joukkoaltistaa siinä missä viruksella.
”Mieti, minkälaista alueellista tarinaa haluat olla tekemässä. Mieti yön yli, ennen kuin lähetät kriittisen viestin.”
Länsimies kannustaa hyvän tekemisessä myös kääntämään katseen itseen.
”Tee itsellesi jokin hyvä teko. Mene nukkumaan vähän aikaisemmin. Vähennä someaikaa. Tee pieni muutos ravinnossa ja liikunnassa. Jokainen tietää näitä, mutta on käsittämätöntä, miten pieniä muutoksia ei saa tehtyä.”
Mielenterveys on jokaisen asia
Mieliteon toimet eivät ole hetken mielijohdetta vaan perustuvat tieteelliseen näyttöön. Tutkimuksiin nojautuvat hyvinvointiteot liittyvät liikuntaan, ravintoon, lepoon ja luontokokemukseen.
”Aiheena mielenterveys koskee ihan kaikkia: meillä kaikilla on mielenterveys, joka voi olla jossain vaiheessa vahva ja kohta ei olekaan, jos esimerkiksi itselle tai läheiselle tapahtuu jotain. Puhe mielenterveydestä pitää arkipäiväistää.”
Länsimies muistuttaa, että työikäisten jaksaminen on tärkeää koko maalle.
”Täytyy ehkäistä vakavia ongelmia. Kun ihminen yksinkertaisilla kysymyksillä tunnistaa tilanteensa, hän voi hakeutua avun piiriin varhain. Se on kansantaloudellisestikin merkittävää.”
Työikäisten jaksaminen on tärkeää koko maalle.
Työelämästä sivussa olevien osallistaminen on Mieliteossakin osoittautunut vaikeaksi, mutta mahdottoman edessä ei sentään olla. Mieliteko on muun muassa ollut mukana Itä-Suomen yliopiston kulttuurihyvinvointihankkeessa, jossa järjestettiin teatteriretki 180 työttömälle. Sen osallistujat pääsivät myös keskustelemaan Mielitekopiirissä.
”Jotkut kertoivat liikuttuneina, kuinka merkittävää oli päästä osaksi ryhmää. Joillakin ei ole yhtään läheistä, kenen kanssa jutella.”
Liikkeelle lähdetään kokeiluilla
Pienten tekojen rinnalla kehitysohjelma kokeilee erilaisia toimintamalleja. Esimerkiksi Kuopiossa on kohennettu parin asuinalueen viihtyisyyttä asukkaiden ideoilla. Muutama kunta taas on lähtenyt kokeilemaan osallistuvaa budjetointia jossain kuntalaisten toivomassa asiassa.
Länsimies muistuttaa räätälöinnin välttämättömyydestä: kuopiolainen malli ei sellaisenaan toimi Siilinjärvellä tai Kaavilla, ei toisaalta pääkaupunkiseudullakaan.
On vahvistettava myös yhteistyötä järjestöjen, hyvinvointialueen, yritysten ja seurakuntien kanssa.
Aluksi Mieliteon verkostoon ovat kuuluneet Pohjois-Savon kunnat ja oppilaitoksista Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Seuraavaksi on vahvistettava yhteistyötä järjestöjen, hyvinvointialueen, yritysten ja seurakuntien kanssa.
”Pohjois-Savossa on 500 järjestöä ja yhdistystä, jotka linkittyvät tähän aiheeseen. Sitä verkostoa pitää kehittää.”
Tänä keväänä Mieliteko on mukana pilotoimassa digisovellusta, joka tukee elämäntapamuutoksissa. Kynnettävänä ovat myös tiedon kanavat mielenterveyspalveluiden viidakossa, jotta matalakin liikkeellelähdön kynnys todella voisi ylittyä.
Työsarkaa riittää.