Millaista on kuopiolainen seurakuntaelämä tulevaisuudessa?

Uuden vuoden kynnyksellä ja uusien luottamushenkilöiden aloittaessa nelivuotisen toimikautensa, on oiva hetki kurkistaa tulevaan. Kuopion seurakuntien kuusi kirkkoherraa visioivat jokainen omalta osaltaan, millaiselta heidän seurakuntansa toiminta näyttää viiden vuoden päästä.

Risto Voutilainen, Tuomiokirkkoseurakunta

”Tuomiokirkko on hiippakunnan keskuskirkko. Jo rakennuksena se on yksi seurakunnan tärkeimmistä vahvuuksista ja yksi kaupungin pysyvistä maamerkeistä. Kirkko on päivittäin avoinna rukousta varten.  Kirkonmäkeä kehitetään kohtaamisen, taiteen ja yhteiskunnallisen keskustelun paikkana. Kirkon ja seurakunnan mukanaolo torilla ja tapahtumissa on merkittävä asia.

Jumalanpalvelus- ja musiikkielämä on monipuolista ja korkeatasoista. Viidessä vuodessa tekninen kehitys tekee musiikkitilaisuuksien ja jumalanpalvelusten välittämisen ihmisille vielä monipuolisemmaksi. Samalla on korostettava, että mikään etäosallistuminen ei voi korvata yhteen kokoontumista.

Kirkonmäkeä kehitetään monenlaisten kohtaamisten paikkana.

Seurakunnan toimitilat kirkon läheisyydessä, museon ja kirjaston vierellä, luovat uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön. Tuomiokirkkoseurakunta on yhteistyössä palvelutalojen, koulujen ja päiväkotien kanssa. Samoin se toimii ihmisten hyväksi kulttuuri-, yritys- ja järjestötoiminnan rinnalla.

Taloudelliset resurssit niukkenevat koko kirkossa. Seurakuntayhtymän tasolla keskustelu niukkenevista resursseista liikkuu kiinteistöjen ja henkilöstön välillä. Osana seurakuntayhtymää tilanne koskettaa myös Tuomiokirkkoseurakuntaa tavalla tai toisella.

Vuoden 2021 lopussa Tuomiokirkkoseurakunnan 12 400 jäsenestä yli neljännes oli yli 70-vuotiaita, mutta toisaalta samoin yli neljännes nuoria aikuisia. Rippikouluikäluokkaan kuului 50 nuorta.  Väestöennusteiden mukaan viiden vuoden kuluttua yli 70-vuotiaiden osuus on todennäköisesti nykyistä suurempi. 

Tuomiokirkkoseurakunnan toiminta-ajatus tuleville vuosille on kutsua ihmisiä rukoukseen, luoda heille mahdollisuuksia uskossa kasvamiseen ja keskinäisen yhteyden kokemiseen sekä varustaa heitä huolehtimaan lähimmäisistä ja luomakunnasta. Tämä tehtävä säilyy.”

Anu Kiviranta, Alavan seurakunta

”Alavan seurakunnassa toteutettiin keväällä 2022 seurakuntalaisten, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen strategiatyöskentely. Sen kantavana ajatuksena oli koota mahdollisimman monia ääniä saman pöydän ääreen keskustelemaan ja jalostamaan eteenpäin ajatuksia seurakuntamme tulevaisuudesta. Työskentelystä nousi esiin muutamia helmiä, joista ensimmäiset muuttuivat todeksi syksyn 2022 aikana. Näkyvin helmi oli työnimellä ”Alavan lippa” tunnettu projekti, jossa kirkon seinään heijastetaan kirkkovuoden mukaisia lyhyitä tekstejä. Yhtä upea helmi, joskaan ei niin näkyvä, toteutui lokakuussa, kun kirkon ovia pidettiin aamusta iltaan auki hiljentymistä varten. Tätä rukoushiljaisuuden viikkoa rytmittivät muun muassa rukous-ja ehtoollishetket.

Alavan konkreettiset haasteet liittyvät Savilahden alueen kasvuun.

Toivon, että seurakuntana saamme tulevaisuudessakin ylläpidettyä tällaista avointa yhteisöllisyyttä, jossa seurakuntalaiset, luottamushenkilöt ja työntekijät yhdessä tuovat ideansa ja lahjansa seurakunnan elämään. Avainasemassa ovat seurakuntalaiset itse. Se mistä he itse haluavat ottaa vastuuta, sitä voimme lähteä yhdessä viemään eteenpäin. Toinen tärkeä tulevaisuuden tekijä on verkostoituminen alueemme toimijoiden kanssa. Tässäkin teemme Alavan seurakunnassa jatkuvasti työtä eteenpäin.

Alavan konkreettiset tulevaisuuden haasteet liittyvät Savilahden alueen kasvuun ja toisaalta Neulamäen kirkon tulevaisuuteen. Jo nyt Savilahdessa sijaitsee oppilaitoksia ja yrityksiä, tulevaisuudessa se on myös tuhansien ihmisten asuinalue. On selvää, että vaikka verkostoissa ja yhteistyökumppaneiden kanssa toimiminen on osa seurakunnan elämää, alueelle tarvitaan myös tilat kokoontumista varten. Sama koskee Neulamäkeä. Mikäli kirkosta joudutaan jollain aikavälillä luopumaan, tulee varmistua korvaavien tilojen olemassaolosta.”

Juha Hagman, Järvi-Kuopion seurakunta

”Järvi-Kuopion seurakuntaneuvosto hyväksyi joulukuussa seurakunnan uuden strategian nimellä Ovi auki Jumalan luo. Uusi strategia viitoittaa seurakunnan toiminnan kehittämistä tulevina vuosina. Siinä on viisi painopistealuetta: 1. Julistamme rohkeasti evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta, 2. Vahvistamme seurakuntalaisuutta, 3. Asetumme heikoimmassa asemassa olevien puolelle, 4. Kehitämme seurakuntien välistä yhteistyötä sekä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja 5. Kannamme vastuuta luomakunnasta.

Diakonian rooli tulee entisestään kasvamaan seurakunnassamme.

Olemme järjestäneet Järvi-Kuopion seurakunnassa vuosittain yli 400 jumalanpalvelusta. Jumalanpalvelus säilyy seurakunnan toiminnan keskuksena jatkossakin. Toisaalta tunnistamme sen, että monet alueemme ihmiset eivät tule mukaan tiloissamme järjestettävään toimintaan. Pyrimme suuntaamaan toimintaamme sinne, missä ihmiset ovat – some mukaan lukien.

Väestön ikääntyessä ja eriarvoisuuden lisääntyessä kaikissa ikäryhmissä diakonian rooli tulee entisestään kasvamaan seurakunnassamme.

Näkisin, että seurakunnan elämä rakentuu tulevaisuudessa entistä vahvemmin seurakuntalaisten aloitteellisuuden, osaamisen ja lahjojen varaan. Seurakunnan menestyksellinen toiminta edellyttää myös yhä enenevässä määrin yhteistyötä seurakuntien välillä ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Haluamme puhaltaa yhteen hiileen alueemme parhaaksi. Seurakuntien välistä yhteistyötä olisi tärkeä kehittää Kuopion seudulla monella tapaa, kuten työtekijäresurssien käytössä ja toiminnan toteuttamissa.”

Matti Pentikäinen, Kallaveden seurakunta

”Viiden vuoden kuluttua Kallaveden seurakunnan alueen väkimäärä tulee olemaan edelleen Kuopion seurakuntien alueista runsain ja väestön ikärakenteelta nuorin. Kallaveden seurakunnan suhteellinen osuus seurakuntayhtymän kirkon jäsenten kokonaismäärästä tulee kasvamaan. Verotuloista jaettava Kallaveden seurakunnan suhteellinen osuus määrärahoista kasvaa väestömäärän mukaisesti ja euromääräisesti laskee muita yhtymän seurakuntien osuuksia hitaammin.

Taloudellisten voimavarojen säilyminen lähes ennallaan turvaa Kallaveden seurakunnan toimintaedellytykset seuraavan viiden vuoden aikana melkein nykyisen kaltaisina. Tällä hetkellä tiedossa olevista avautuvista viroista yksi diakonian virka jätetään täyttämättä vuoden 2023 lopussa.

Panostamme huomattavan osan työajastamme kasvatukseen.

Vuonna 2027 Kallaveden seurakunta tulee jatkamaan kirkon perustyön hyvää toteutusta jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa. Diakonian keinoin tuemme erityisesti syrjäytyneitä kansalaisia ja lapsiperheitä. Panostamme huomattavan osan työajastamme kasvatukseen lasten, varhaisnuorten ja nuorten keskuudessa. Erityisesti satsaamme rippikoulujen laadukkaaseen toteutukseen. Innostamme seurakuntalaisia yhä laajemmin osallistumaan vapaaehtoistoimintaan ja kokemaan osallisuutta.

Seurakuntamme toiminta-ajatus on: ”Kallaveden seurakunta rohkaisee elämään ja kuolemaan Jumalaan luottaen.” Tämä sisältää ajatuksen, että Kristuksen kaste- ja lähetyskäskyn pohjalta seurakuntalaisilla on velvollisuus toteuttaa yhteiskuntavastuuta. Yhteiskuntavastuu Kallaveden seurakunnan alueella toteutuu parhaiten vuonna 2027 olemalla kirkon jäsenenä yhteisössä, jossa rakastamme toista kuin itseämme ja Jumalaa yli kaiken. Tavoitteenamme on jättää kirkko tuleville polville paremmassa kunnossa kuin itse olemme sen edeltäviltä polvilta vastaanottaneet.”

Sanna Mertanen, Männistön seurakunta

”Näen seurakuntamme tulevaisuuden iloisena ja valoisana; sopivasti uusiutuneena, mutta kuitenkin tärkeän ytimensä ja perinteensä säilyttäneenä. Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä on ollut jo pitkää laskussa ja sama suuntaus näkyy Männistön seurakunnassakin. Mitään kovin radikaalia laskua ei kuitenkaan ole näköpiirissä, ja myös kaupunkirakenne Kuopiossa muuttuu jossain määrin koko ajan. Meidänkin alueellemme muuttaa jatkuvasti myös uusia asukkaita ja seurakuntalaisia.

Näkisin toimintansa vakiinnuttaneen lähiöseurakuntamme toiminnan jatkuvan melko lailla samankaltaisena viidenkin vuoden päästä.  Toivottavasti olemme kuitenkin saaneet paljon uusia aktiivisia seurakuntalaisia mukaan. Millaista toimintaa he sitten keksivätkään – sille on vain taivas rajana!

Voimme järjestää eri toiminnot saman kahvipannun ympärille.

Toimitiloja Männistön seurakunnalla on jäljellä vain yksi. Yhden katon alle kaikkien toimintojen keskittämisessä on ollut paljon hyviä puolia. Upeassa monitoimikirkossamme voimme järjestää monet eri-ikäisten ja eri ryhmien toiminnot ns. saman kahvipannun ympärille, ja saamme yhteistyöllä pienelläkin porukalla aikaiseksi isoja ja vaikuttavia juttuja. Pyhän Johanneksen kirkko on todellinen valon kirkko ja tuon armon valon uskon loistavan kirkkaana toivon merkkinä täällä Männistön alueella vielä useampien vuosikymmentenkin päästä.

Koko Kuopion alueella teemme jo nyt seurakuntien kesken monessa asiassa todella ilahduttavaa yhteistyötä. Seurakuntien toimintaa, näkyvyyttä ja merkitystä koko Kuopion tasolla halutaan varmasti jatkossakin yhdessä suunnitella ja vahvistaa. Männistön ja Puijon seurakunnilla on ollut nuorisotyössä kokeilussa yhteisen ryhmänohjaajakoulutuksen ja isostoiminnan järjestäminen jo kaksi vuotta. Siitä on saatu todella ilahduttavaa palautetta nuorilta. Tämänkaltainen yhdessä tekeminen innostaa myös työntekijöitä ja antaa uusia näkökulmia kaikille osapuolille.”

Teemu Voutilainen, Puijon seurakunta

”Tulevaisuuden kirkko on uudenlaisten haasteiden edessä. Kirkkoon kuuluminen on yhä useammin itsestäänselvyyden sijaan tietoinen valinta. Samaan aikaan meillä on tutkittua tietoa siitä, että yhteisöllisyyden kaipuu ja Jumalan kaipuu eivät ole vähentyneet, vaikka ne ovatkin muuttaneet muotoaan.

Toimintaympäristön muuttuessa on tärkeää muistaa, minkä vuoksi seurakunta on olemassa. Puijon kirkon kellotornissa on kolme erikokoista kirkonkelloa. Alimmassa lukee: ”Yhteys”, keskimmäisessä kellossa ”Todistus”, ylimmässä ”Palvelu”. Tässä kiteytyy seurakunnan perustehtävä nyt ja tulevaisuudessa.

Yhteys on sitä, että seurakunta kutsuu kaikkia ihmisiä Kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen. Hänen, joka tuli Poikansa kautta alas taivaasta, meidän luoksemme nöyränä ja hiljaisena, aasilla ratsastaen, jotta hän voisi kohdata meidät silmien tasolta. Tällaiseen kohtaamiseen hän kutsuu meitä kaikkia.

Puhumme Jumalasta ymmärrettävästi ja kiinnostavasti.

Todistus on sitä, että puhumme Jumalasta. Teemme sen ymmärrettävästi, mielenkiintoisesti ja tämän ajan ihmisten kysymykset huomioon ottaen. Annamme tilaa myös etsijöille. Viestimme tulee olla se että ”ovemme ovat auki, täällä on sinulle ja ajatuksillesi tilaa”.                                                                               

Palvelu on sitä, että kirkko pitää jatkossakin ääntä heidän puolestaan, jotka syystä tai toisesta eivät saa oma ääntänsä kuuluville. Se on kaikkein hädänalaisimmassa asemassa olevien auttamista ja kokonaisvaltaista kohtaamista. 

Tämä on ollut ja tulee olemaan Puijon seurakunnan tehtävä omalla alueellaan. Miten tämä kaikki voisi parhaalla mahdollisella tavalla tässä ajassa, tällä alueella toteutua, siihen tarvitaan niin päättäjiä, työntekijöitä ja ennen kaikkea teitä seurakuntalaisia.”