Nämä seitsemän tekijää yhdistää hyvinvoivia avioliittoja

Mikä saa toiset parit pysymään pitkään ja tyytyväisinä yhdessä ja toiset eroamaan?

Vastausta kysymykseen on etsitty vuosikymmenten ajan tieteellisin menetelmin Washingtonin yliopiston avioliiton ja avioeron tutkimustilana toimineessa Rakkauslaboratoriossa (Love Lab). Primus motorina tutkimukselle on toiminut arvostettu parisuhdetutkija, psykologian emeritusprofessori John Gottman.

Tutkimusten Rakkauslaboratorio on asunto, jossa pariskunnat viettävät pari päivää tavallista arkeaan. Heidän vuorovaikutustaan tutkitaan monipuolisin menetelmin, kuten havainnoinnin, videoinnin, haastattelujen ja fysiologisten sensorien avulla. Laboratoriojakson jälkeen pareja seurataan, jotta saadaan selville, pysyvätkö parit yhdessä vai eroavatko he.

Tutkimustyö on tuottanut faktaa.

Jo ennen vuosituhannen vaihdetta tutkijatiimi onnistui ennustamaan laboratoriojaksolta saatujen havaintojen perusteella 90 prosentin tarkkuudella, päätyykö pari eroon. Tutkimustyö on jatkunut ja tuottanut faktaa paitsi eroa ennustavista merkeistä, myös siitä, mitkä asiat yhdistävät pitkään ja tyytyväisinä avioliitossa pysyviä pareja.

Tutkimusten pohjalta Gottman on nostanut esiin seuraavat seitsemän periaatetta, jotka saavat suhteen toimimaan.

Oletko pohjimmiltasi perillä puolisosi elämästä?

On varsin tavallista, että pitkissäkin suhteissa pariskunnan osapuolet ovat hämmästyttävän huonosti perillä puolisonsa elämän yksityiskohdista. Elämä on rutinoitunut esimerkiksi työn ympärille siten, että monilla on vain luonnosmainen käsitys kumppaninsa arkisista ilon-, pelon- ja stressinaiheista.

Toisen tunteminen on rakkauden perusta.

Hyvinvoivat parit sen sijaan ovat hyvin perillä puolisonsa elämästä. Heillä on yksityiskohtainen rakkauskartta, jolla Gottman viittaa siihen osaan ihmisaivoissa, johon on tallennettu tieto puolison elämään liittyvistä asioista. He muistavat toistensa elämän tärkeät menneet tapahtumat ja tulevaisuuden toiveet, ja he päivittävät jatkuvasti puolison elämään liittyviä faktoja ja tunnelmia.

Toisen tunteminen on paitsi rakkauden perusta, myös suojaava voimavara silloin, kun suhdetta kohtaa kriisi tai muutos. Ensimmäinen ohje pariskunnille onkin: Tarkentakaa ja syventäkää rakkauskarttojanne.

Kerrotko toiselle, että tykkäät?

Kiintymys ja ihailu ovat kaksi ratkaisevinta elementtiä pitkäkestoisen suhteen ylläpitämisessä. Vaikka onnellisesti naimisissa olevat parit kokevat välillä ärtymystä puolisonsa piirteistä, he pitävät tätä yhä arvostuksen ja kunnioituksen arvoisena. He vaalivat ja hellivät toisiaan, mikä on ratkaisevaa suhteen ylläpitämiseksi.

Kiintymyksen ja ihastuksen ilmaiseminen on vastalääkettä halveksunnalle. Se suojaa paria joutumasta kielteisen, suhdetta vahingoittavan vuorovaikutuksen vangiksi. Toinen ohje parisuhdetyytyväisyyden ylläpitämiseen kuuluukin: Ravitkaa kiintymystä ja ihailua välillänne.

Teetkö korjausliikkeitä riitatilanteissa?

Onnellisen pariskunnan salainen ase on suhteen aktiiviset korjauspyrkimykset. Myös onnelliset parit riitelevät, mutta riidat eivät eskaloidu tuhoisiksi, sillä pariskunta käyttää aktiivisesti erilaisia korjausliikkeitä huomatessaan ristiriitatilanteen.

Korjaava ele voi olla mitä vain pahoittelusta huumoriin, kunhan se on toimiva käsillä olevassa tilanteessa. Näissä tilanteissa kummankin osapuolen rooli on tärkeä: ei riitä, että toinen tekee korjaavan eleen, toisen on osattava tarttua siihen.

Korjaava ele voi olla mitä vain pahoittelusta huumoriin.

Pariskunnan osapuolet lähettävät toisilleen pieniä pyyntöjä kontaktiin jatkuvasti. Se, miten kumppani niihin vastaa – kohti kääntymällä vai pois kääntymällä – on ratkaisevaa. Jutusteleeko pari aamiaispöydässä sanomalehteä lukiessa vai ei? Miten kumppani reagoi, kun puoliso kysyy, mitä pitikään tuoda kaupasta?

Gottmanin tiimin vastavihittyjen seurantatutkimuksessa parit, jotka pysyivät yhdessä kuuden vuoden seurannassa, käyttivät 86 prosenttia aikaa toista kohti kääntymisen eleisiin, kun taas eroavat parit vain 33 prosenttia. Toista kohti kääntyminen herättää vastavuoroista luottamusta ja romantiikkaa. Seurauksena on myönteinen lumipalloefekti. Kolmas kehotus onkin: Kääntykää toisianne kohti.

Pyritkö kompromisseihin vai haluatko määrätä kaikesta?

Parisuhteen kestävyyden ja onnellisuuden kannalta on olennaisen tärkeätä, että parin osapuolet antavat toisen vaikuttaa itseensä. Vallan ei pidä olla vain toisella, vaan sen tulee olla jaettua.

Puolison mielipiteiden ja toiveiden ohittaminen tuo helposti suhteeseen Gottmanin Neljäksi maailmanlopun ratsastajaksi nimeämän kielteisen vuorovaikutuksen kierteen: kriittisyyden, puolustautumisen, tunteiden ylitulvimisen ja linnoittautumisen. Suhteet, joissa valtaa ei haluta jakaa kumppanin kanssa, muuttuvat usein itseään hajottaviksi.

Anna siis kumppanisi vaikuttaa sinuun, on neljäs neuvo parisuhteessa oleville.

Osaatko rauhoittaa itseäsi ja puolisoasi tunteiden kuumentuessa?

Jokaisessa parisuhteessa on ristiriitoja ja olennaista on ymmärtää, että kielteiset tunteet ovat tärkeitä.

Ristiriitatilanteissa on turha lähteä kiistelemään, kumpi osapuoli on oikeassa. Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta kritiikin ei pidä koskea kumppania itseään.

Olennaista on ottaa asia puheeksi pehmeään sävyyn.

Ristiriitoja aiheuttavat usein esimerkiksi netinkäyttö, stressi, seksi, ajankäyttö, raha-asiat ja kotityöt. Olennaista on ottaa asia puheeksi pehmeään sävyyn, ja jos tilanne menee huonoon suuntaan, käyttää aktiivisesti korjausyrityksiä ja vastata niihin.

Tunteiden kuumetessa olisi tärkeää opetella rauhoittamaan itseään ja kumppaniaan. Kompromissihalukkuus auttaa ratkaisujen löytämisessä. Suhteen epäkohdat ja hankalat tunteet kannattaa käsitellä liikoja viivyttelemättä, jotta ne eivät kasva korkoa.

Viides ohje pareille kuuluu: Ratkaiskaa ratkaistavissa olevat ongelmat.

Kunnioitatko toiselle tärkeitä asioita?

Jopa 69 prosenttia parisuhteiden ristiriidoista on ikuisuusongelmia. Olennaista on ymmärtää, että niitä ei tarvitse ratkaista voidakseen elää tyydyttävässä parisuhteessa.

Lukko saattaa syntyä paitsi ison asian kuten lasten hankkimisen tai uskonnollisen vakaumuksen, myös pienen asian, kuten serviettien taittelun, ympärille. Pienen asian takana on yleensä jokin isompi asia, joka tulisi ensin löytää.

Lukon avaamisessa on tärkeää tarpeen tullen keskittyä jäähdyttelemään.

Lukkiutumisessa on kyse siitä, että kummallakin on unelma, jota toinen ei tunnista tai kunnioita. Ensimmäinen askel lukkiutuneen asetelman purkamisessa on unelmiin tutustuminen. Tavoitteena on ymmärtää, miksi asia on toiselle tärkeää – arvostelematta – ja jos mahdollista, tukea unelmassa.

Lukon avaamisessa on tärkeää tarpeen tullen keskittyä jäähdyttelemään ja pehmentämään tunnelmaa ja hyväksyä erilaiset tulokulmat asiaan. Tämän jälkeen voi tehdä tilapäisen kompromissin, joka mahdollistaa sovinnollisen keskustelun aiheesta. Lopuksi on tärkeää kiittää yhteisestä lukon purkamisesta.

Kuudes ohje kuuluu: Murtakaa lukkiutuneet asetelmat.

Onko teillä yhteinen elämännäky?

Kaikkein vahvimmissa liitoissa parilla on myös syvä tunne yhteisestä, jaetusta merkityksestä.

Parit tukevat toisiaan heidän eri rooleissaan ja rakentavat aktiivisesti yhteistä merkitystä luomalla rituaaleja ja symboleja, jotka vahvistavat suhdetta ja yhteyden, yhteisen elämännäyn ja tarkoituksen tunnetta. Rituaalit ja symbolit voivat liittyä esimerkiksi sukujen perinteisiin, juhlapyhiin, uskontoon tai vaikkapa rakasteluun tai tapaan syödä sunnuntailounas yhdessä.

Syvää kokemusta yhteisestä, jaetusta merkityksestä rakentavat myös yhteiset arvot ja yhteiset tavoitteet, jotka voivat olla niin konkreettisia kuin henkisiäkin.

Seitsemäs näkökulma parisuhteen hyvinvoinnin edistämiseksi onkin: Luokaa jaettu, syvempi merkitys yhteiselle elämälle.