Olli Herman on keikkalavojen rokkikukko ja lapsilleen omistautunut perheenisä
Kahden pienen pojan isä Olli Herman kertoo, että lasten syntymä on lähentänyt koko sukua.
Kuopiolaislähtöinen Olli Herman elää kiireistä syksyä. Vuoden alussa Popedan uutena solistina aloittanut mies kiertää ahkerasti keikoilla, mutta yrittää sen ohella mahdollisimman paljon nauttia myös lapsiperheen arjesta. Kotona ohjelmasta ja päivärytmistä vastaavat 2,5-vuotias esikoispoika ja tämän kolmen kuukauden ikäinen pikkuveli.
”Nämä pikkukaverit ovat nyt ampaisseet tärkeysjärjestyksessä ykkösiksi. Muutoin en koe, että isyys olisi kovinkaan paljon muuttanut minua ihmisenä. Ehkä osaan ajatella arkiasioita vähän käytännöllisemmin, ennen olen ollut melkoinen huithapeli”, Herman kertoo.
”Työnteko on myös saanut uuden merkityksen. Lapset ovat tärkein syy tehdä töitä.”
Tie isyyteen oli mutkikas
Pian vietetään isänpäivää, josta Hermanilla ei ole vielä paljoakaan kokemusta isän roolissa.
”Perheessämme ei ole ehtinyt muotoutua mitään traditioita. Eikä niitä ehkä synny kovin helposti jatkossakaan, sillä musiikkialalla työt ovat yleensä viikonloppuisin.”
”Töiden viikonloppupainotteisuus ei ole meille mikään ongelma, siihen on jo niin tottunut, ettei sitä edes ajattele. Juhlimme isänpäivää ja vietämme aikaa yhdessä sitten arkena.”
Isyys ei ole Hermanille mikään itsestäänselvyys – monestakaan syystä.
”Haaveisiini ei varsinaisesti koskaan kuulunut perhe. Välillä jopa ajattelin, etten välttämättä edes halua lapsia.”
Kun Herman löysi nykyisen puolisonsa, tuntui yhteiselo niin hyvältä, että pariskunta olisi voinut viettää onnellista elämää ihan kaksinkin.
”Raskaaksi tuleminen ei ollut meille ihan helppoa. Emme silti halunneet ryhtyä mihinkään henkisesti ja fyysisesti raskaisiin hoitoihin, vaan olimme sinut sen asian kanssa, että perheenlisäystä ei tule.”
Elämä kuitenkin päätti järjestää yllätyksen, vieläpä kaksi kertaa.
”Kaikesta huolimatta minulla oli ollut koko ajan olo, että meille vielä syntyy lapsi. Asioita ei voi aina suunnitella, vaan ne tapahtuvat, jos niin on tarkoitettu”, Herman pohtii.
Läheisistä koostuva tukiverkko on tärkeä apu
Herman oli mukana esikoisen synnytyksessä, mutta kuopuksen maailmaantulosta hän myöhästyi neljä minuuttia.
”Olin keikalla, kun synnytys alkoi. Kerroin yleisölle, millaiset jännittävät hetket ovat meneillään ja kaikki elivät vahvasti mukana. Siinä oli suuren syntymäjuhlan tuntua.”
Työnsä puolesta Herman joutuu olemaan välillä pidempiä aikoja pois kotoa. Silloin on tarvetta läheisistä koostuvalle tukiverkostolle.
”Erityisen kiitollinen olen omille ja puolisoni vanhemmille, jotka ovat todella paljon auttaneet lastenhoidossa. Isäni ja äitini ovat ahkerasti reissanneet Kuopiosta Helsinkiin kaitsemaan poikia. Tuntuu, että lasten syntymä on lähentänyt koko sukua.”
Suhde omaan isään on syventynyt lasten myötä.
”Minullehan tämä tilanne on kuin paluu teini-ikään: joudun kysymään vanhemmiltani luvan, jos haluan lähteä ulos”, Herman vitsailee.
Hän kokee, että myös suhde omaan isään on syventynyt lasten myötä.
”Meillä on aina ollut hyvä suhde, mutta nyt siihen on tullut uudenlaista syvyyttä ja merkityksellisyyttä. Nykyään ymmärrän paremmin, miksi isä on tietyissä tilanteissa käyttäytynyt niin kuin käyttäytyi.”
Herman harmittelee, ettei ehdi kovinkaan usein Kuopioon visiitille vanhempiensa luo.
”Pääasiassa siellä tulee käytyä keikkareissuilla. Seuraava kerta onkin onneksi jo marraskuussa.”
Lapsia ei voi ohjata loputtomiin
Herman ja hänen puolisonsa haluavat opettaa lapsilleen hyviä käytöstapoja, oikeudenmukaisuutta ja toisten ihmisten kunnioittamista.
”Toivon, että he kasvaisivat perhekeskeisyyteen ja koti olisi heille paikka, jonne on aina hyvä tulla.”
”Helppohan tässä on nyt miettiä kaikenlaisia kasvatusideologioita, mutta tosipaikan edessä olemme sitten, kun näemme, millaisiksi persooniksi pojat kasvavat. Ketään ei voi ohjata loputtomasti. Mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sitä enemmän itse muuttuu isästä paimeneksi.”
Herman on hieman huolissaan siitä, että ihmisten arki on viihteellistynyt.
”Se muovaa meidän mielipiteitämme ja olotilaamme. Nuoretkin saavat oppinsa hyvin pitkälti Tiktokista. Tietysti tämä huolestuminen on vähän ristiriidassa sen kanssa, että itsekin toimin viihdealalla.”