Piispa Jari Jolkkonen tasapainoilee ihmisten ja hallinnon välillä arkityössään. Työpäivät venyvät ja kyyti vie vaikka Kiteeltä Vesannolle

Kirkkolain mukaan piispa on hiippakunnassaan seurakuntien ja pappien ylin kaitsija. Lisäksi piispan tehtäviä ovat muun muassa kirkon ykseyden vaaliminen, kirkon tehtäviin kuuluvien toimien valvominen ja seurakuntien talouden ja hallinnon tarkoituksenmukaisen hoitamisen edistäminen. Vaikuttaa monipuoliselta, mutta hiukan byrokraattiselta. Millaisia piispan työpäivät käytännössä ovat?

Kiteeltä Vesannolle kansan parissa

Vaikka hallinto on oleellinen osa piispan työpäivän arkea, silti työhön kuuluvat kohtaamiset ihmisten kanssa. Piispa tapaakin työssään paljon seurakuntalaisia. Näin tapahtui esimerkiksi Kiteellä ja Tohmajärvellä, jotka liittyivät Kuopion hiippakuntaan vuoden 2020 alussa. Piispa vieraili molemmissa seurakunnissa ja vietti niiden kanssa jumalanpalveluksen. Hän tapasi seurakuntalaisia yhdessä kirkkoherrojen ja luottamushenkilöiden kanssa.

Vastaava vierailu järjestettiin Vesannolla, kun Tervon ja Vesannon seurakunnat yhdistettiin uudeksi Niiniveden seurakunnaksi. Jumalanpalveluksessa seurakunnan työntekijät siunattiin tehtäviinsä.

Kanteluita ja toimittajatapaamisia

Suomen ev.lut. kirkon piispat kokoontuvat vuosittain seitsemän kertaa piispainkokoukseen ja piispojen neuvotteluihin. Kirkon keskushallintoon kuuluva piispainkokous käsittelee kirkon uskoa, julistusta ja työtä koskevia asioita. Edellinen piispainkokous antoi ohjeita muun muassa diakonian virkaan vihkimiseen.

Tavallisesti kokoukset pidetään Helsingissä, ja matkapäivien sekä ympäristön säästämiseksi niiden yhteyteen pyritään sopimaan myös muita tapaamisia toimittajien tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Usein matkapäivät alkavat aamuseitsemältä ja kestävät iltayhdeksään asti. Lisäksi piispa osallistuu kaksi kertaa vuodessa pidettävään kirkolliskokoukseen.

Piispa toimii myös hallinnollisista päätöksistä vastaavan tuomiokapitulin kollegion puheenjohtajana. Kapitulin istunnot kestävät tavallisesti koko päivän, ja vuoden aikana istuntoja on 16-18.

Istunnoissa päätetään esimerkiksi papeille annettavista virkamääräyksistä ja ratkaistaan erilaiset kanteluasiat. Istunto käsittelee siis Kuopion hiippakunnan seurakuntien perustyötä koskevia asioita.

Henkilökohtaista tukea ja kaitsentaa

Keskeinen osa piispan arkea on tukea ja ohjata seurakuntien nykyisiä ja tulevia työntekijöitä. Koska piispan tehtävänä on vihkiä papiksi ja diakoniksi, hän tapaa vihkimystä toivovat henkilökohtaisesti ja kuulostelee, millaisilla tunnelmilla ja ajatuksilla mahdollista vihkimystä kohti ollaan matkalla. Varsinainen vihkimys toteutetaan apostolisen perinteen mukaisesti kätten päälle panemisella ja siunauksella.

Kun vihkimyksestä on kulunut tovi ja seurakuntatyöstä on saatu hiukan kokemusta, piispa laittaa henkilökohtaiset kirjeet vihityille kysyen, kuinka uusi työ on lähtenyt käyntiin.

Piispantarkastuksissa kouluvierailuja

Piispa Jari Jolkkonen on piispakautensa aikana toimittanut 46 piispantarkastusta Kuopion hiippakunnan seurakunnissa. Tarkastus on kaitsennan väline, jonka tarkoitus on tukea ja ohjata seurakunnan toimintaa.

Tavallisesti jossakin vaiheessa piispantarkastusta joku lohkaisee vitsin: ”No, nyt tulee sitten se piispakin tarkastettua”. Vitsissä on osa totuutta, sillä piispantarkastuksen vierailupäivien aikana piispa tapaa paljon eri ihmisiä: seurakunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä, lapsia kouluvierailuilla sekä kunnan päättäjiä ja yrittäjiä. On tärkeää, että hiippakunnan alueella piispa tunnetaan, vaikka tarkastuksen kohteena virallisesti onkin seurakunta.