Puijon seurakunnan kirkkoherra Jaana Marjanen siirtyy eläkkeelle kiitollisin mielin
Jaana Marjanen on palvellut samaa seurakuntaa 30 vuotta. Hänen mielestään työssä parasta on ollut ihmisten kohtaaminen.
”Äiti opetti iltarukouksen ja lähetti pyhäkouluun, kerhoon sekä partioon. Isän opetus oli se, että työt pitää tehdä niin hyvin ja tunnollisesti kuin osaa”, Marjanen muistelee.
Äidin arvopohjaan soveltui mainiosti isän ajatus hyvin tehdystä työstä. Näiden eväiden avulla Marjanen lähti opiskelemaan teologiaa.
Syyskuun alusta eläkkeelle siirtyvä Puijon seurakunnan kirkkoherra Jaana Marjanen on kulkenut monen ihmisen ja perheen rinnalla työurallaan. Inhimillinen ja empaattinen pappisnainen jättää isot saappaat täytettäväksi.
Marjanen sai pappisvihkimyksen Ruotsissa – ennen kuin se oli Suomessa mahdollista naisille
Marjanen syntyi Nivalassa perheeseen, jossa isä oli tiemestari ja äiti liikeapulainen. Hän kasvoi perheen esikoisena ja hänellä on kaksi nuorempaa veljeä.
Helsingin teologisten opiskelujen jälkeen ensimmäinen työ löytyi Nuotan ja Sanansaattajan toimittajajana vuosina 1979-1981, jonka jälkeen hän siirtyi oppilaitoslehtoriksi Kuopioon.
Marjanen tapasi Sepon, tulevan aviomiehensä, Kuopiossa. Rakkaus ja avioliitto siivittivät parin matkaa Ruotsiin, jossa Seppo opiskeli. Siellä Jaana toimi diakoniatyöntekijänä ja myöhemmin pappina ensin tavallisessa ruotsalaisessa seurakunnassa maaseudulla, sitten suomalaisten hiippakuntapappina vuosina 1984-1991.
”Toivoin voivani tehdä työtä kirkossa ja mieluiten ruotsinsuomalaisten parissa. Niinpä minut vihittiin Ruotsissa papiksi vuonna 1983, ennen kuin pappisvirka oli Suomessa avattu naisille. Perheemme kaksi lasta syntyivät Uppsalassa”, juuri mummuksi tullut kirkkoherra toteaa.
Mukana monen perheen iloissa ja suruissa
Jaana Marjanen muutti vuonna 1991 takaisin Kuopioon Puijon seurakunnan apupapiksi. Siinä virassa hän toimi vuoteen 1998 asti. Seuraavana olivat vuorossa kappalaisen työt, joita kesti siihen asti, kun Marjanen vuonna 2003 valittiin Kuopion hiippakunnan ensimmäiseksi naiskirkkoherraksi. Hän on palvellut 30 vuotta samaa seurakuntaa ja mielen täyttää haikeus.
Marjanen on aina nauttinut ihmisten kohtaamisesta.
”Olen saanut kulkea monen perheen kanssa yhteistä matkaa niin ilossa kuin surussakin. Olen hoitanut mielelläni erilaisia toimituksia: kastanut, vihkinyt ja siunannut hautaan. Jumalanpalvelus on tärkeä osa seurakunnan toimintaa. Minulla on mahtava ja ammattitaitoinen työyhteisö ja yhdessä tekeminen on antanut voimia työhön.”
Kirkkoherran työhön kuuluu myös hallintoa, joka Marjasen mielestä on antoisaa, haastavaa ja välillä vaikeaakin.
Puijolla on keskusteleva seurakuntaneuvosto, joka pohtii päätökset perusteellisesti. Viimeiset puolitoista vuotta yhtymässä on valmisteltu seurakuntarakenteen uudistusta.
Minulla on mahtava ja ammattitaitoinen työyhteisö.
”Mielestäni Kuopion keskustan neljän seurakunnan liittyminen yhteen tarjoaa parhaat mahdollisuudet sopeuttaa kirkon työ väheneviin verotuloihin. Se takaisi tasapuoliset palvelut eri puolilla keskustaa ja turvaisi myös maaseutualueen resurssit. Nykyiset seurakunnat jatkaisivat jumalanpalvelusyhteisöinä tuttuine työntekijöineen. Viime kädessä on kyse yhteisen vastuun kantamisesta, jotta kirkko voi olla läsnä eri puolilla seurakuntayhtymää.”
Hyvässä yhteistyössä valmisteltu esitys on nyt tuomiokapitulin käsittelyssä. Esityksen mukaan yhtymässä olisi tulevaisuudessa kolme seurakuntaa: Tuomiokirkko-, Järvi-Kuopion ja Kallaveden seurakunta.
Visionääri, sillanrakentaja ja napakka sovittelija
Jaana Marjanen on osoittanut olevansa visionääri ja organisaattori, mutta ennen kaikkea sillanrakentaja ja napakka sovittelija.
Hänellä on ollut monenlaisia luottamustoimia. Mieluisin niistä oli virsikirjan lisävihkon valmistelu. Marjanen on myös valittu valtakunnallisesti Vuoden papiksi.
Hänet muistetaan juontajana TV2:n Credo -ohjelmasta, jota hän veti vuoroviikoin Esa-Matti Peuran kanssa.
Lääninrovastina Marjanen on toiminut vuodesta 2005 alkaen.
”Jokaisessa rovastikunnassa joku kirkkoherroista hoitaa lääninrovastin tehtävää oman viran ohessa. Minulla on menossa kolmas 6-vuotiskausi. Vuonna 2005 hiippakunnan papit valitsivat lääninrovastin vaaleilla, nykyisin se on piispan tehtävä.”
Tuomiorovastikuntaan kuuluvat Kuopion seurakunnat ja Siilinjärvi.
”Lääninrovasti hoitaa rovastikunnan yhteisiä, sekä piispan ja tuomiokapitulin antamia tehtäviä, ja huolehtii erilaisista vaaleista rovastikunnassaan. Suurin työ on ollut seurakuntien piispantarkastusten valmistelu.”
On aika siirtyä seurakunnan rivijäseneksi
Jaana Marjanen toivoo, että tulevaisuuden kirkko on avara ihmisten kirkko, joka kulkee Jeesuksen viitoittamalla tiellä. Yhteisö, jonka ihmiset kokevat omakseen ja johon kaikki ovat tervetulleita taakkoineen ja haavoineen, mutta myös lahjoineen. Kirkko on aina sopeutunut vallitsevaan kulttuuriin.
Millaisiin sanoihin ikiaikainen viesti puetaan?
”Kirkko ei ole kirkko, jos se ei muista lähetystehtäväänsä ja hädänalaisia. Paavalista lähtien se on osannut sopeutua eri kulttuureihin ja elämänympäristöihin. Koko ajan pitää kysyä, mitä kristillinen usko tarkoittaa kolmannella vuosituhannella, millaisiin sanoihin ikiaikainen viesti puetaan, ja mitä on kristillinen elämäntapa tänään. Monien vaatimusten keskellä on hyvä muistaa, että Jumala ei kirkkoaan jätä.”
Marjanen kuluttaa kaikenlaisia kulttuuripalveluja, liikkuu kohtuullisesti ja on mukana rotary-toiminnassa. Eläkepäiviin tulee kuulumaan puutarhanhoidon opettelua.
”Haluan antaa aikaa itselleni ja läheisilleni eli hoitaa mummun kutsumusta ensimmäisen lapsenlapsemme kanssa, puolison kutsumusta sekä tyttären kutsumusta vierailemalla useammin 92-vuotiaan isäni luona Nivalassa. On aika siirtyä seurakunnan rivijäseneksi, kiitollisin mielin, kun on saanut tehdä tätä työtä.”