Puolet Kuopion valtuutetuista on uusia  

Seurakuntavaaleissa valittiin Kuopion seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon 51 henkilöä, joista 25 on valtuutettuina uusia. Kuopion kuuden seurakunnan seurakuntaneuvostot uusiutuivat vielä reilummin: 84 luottamushenkilöstä 43 on uusia. Uusien valtuutettujen keski-ikä on 57 vuotta, vuoden enemmän kuin neljä vuotta sitten.  

Seurakuntavaaleissa valittiin Kuopion seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon 51 henkilöä, joista 25 on valtuutettuina uusia. Kuopion kuuden seurakunnan seurakuntaneuvostot uusiutuivat vielä reilummin: 84 luottamushenkilöstä 43 on uusia. Uusien valtuutettujen keski-ikä on 57 vuotta, vuoden enemmän kuin neljä vuotta sitten.  

Uusien valtuutettujen keski-ikä on Kuopiossa 57 vuotta, Siilinjärvellä 61 vuotta.

Eniten yhteisen kirkkovaltuuston vaalissa ääniä saivat Tuomiokirkkoseurakunnassa Sakari Pääkkö, Alavan seurakunnassa Sakari Kainulainen, Kallavedellä Pekka Niiranen, Männistössä Tarja Välimäki, Puijolla Oliver Sivula ja Järvi-Kuopiossa Jukka Parviainen. 

Siilinjärven 27-jäseniseen kirkkovaltuustoon uusia valittiin maltillisemmin: valituista kuusi on uusia, mikä on puolet vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Ehdokkaita oli kahdelta listalta, ja listojensa ääniharavoita olivat Ossi Jauhiainen ja Tapio Markkanen. Siilinjärven seurakunta on itsenäinen seurakunta, joten seurakuntavaaleilla valitaan vain kirkkovaltuuston jäsenet. Siilinjärveläisvaltuutettujen keski-ikä on 61 vuotta. 

Äänestysinto väheni entisestään

Äänestysvilkkaus heikkeni koko maassa: Kuopion seurakunnissa äänestämässä kävi 8,4 prosenttia äänioikeutetuista, Siilinjärvellä 12,1 ja valtakunnallisesti 12,7 prosenttia. Edellisiin (v. 2018) vaaleihin verrattuna äänestysprosentti väheni Kuopiossa 1,4, Siilinjärvellä peräti 3,3 ja valtakunnallisesti 1,7 prosenttiyksikköä. 

Ennakkoon äänestäminen suositumpaa kuin äänestäminen varsinaisena vaalipäivänä.

Seurakuntavaaleissa äänioikeus on jo 16 vuotta täyttäneillä seurakuntalaisilla, mikä ei kuitenkaan vaikuta äänestysvilkkauteen. Näissä vaaleissa 16–17-vuotiaiden äänestysprosentti oli Kuopiossa 3,2, joka sekin laski edellisistä vaaleista (4,0). Siilinjärveläisnuorista äänioikeutetuista äänesti tänä vuonna vain 2,5 prosenttia. 16-vuotiaat saivat äänestää ensimmäisen kerran seurakuntavaaleissa vuonna 2010, jolloin nuorten äänestysprosentti kipusi Kuopiossa peräti 14,9:ään.

Suurin osa (57,6 %) kaikista äänistä annettiin Kuopiossa ennakkoon. Suosituin ennakkoäänestyspaikka oli Kuopion kauppatori. Myös Siilinjärvellä ennakkoon äänesti yli puolet äänestäjistä (57,8 %). Koko maassa ennakkoon äänestäminen oli vielä suositumpaa (62,4 %). 

Seurakuntavaaleissa äänioikeutettuja oli Kuopion seurakunnissa 72 074 ja Siilinjärvellä 12 150. Seurakuntien uudet luottamushenkilöt toimivat tehtävässään vuodet 2023–2026. 

Vasta valitut päättäjät vastaavat

Jututimme muutamaa valittua päättäjää, yhtä kustakin seurakunnasta. Kaikki Kuopion seurakuntien luottamushenkilöt valittiin sekä yhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon että seurakuntansa seurakuntaneuvostoon; Siilinjärveltä vastaaja on kirkkovaltuutettu. 

1. Miksi asetuit ehdolle?  

2. Mitkä ovat sinulle tärkeitä asioita kirkossa?  

3. Minkä asian haluaisit saada läpi tulevalla kaudella? 

Tuuli Vaittinen

Tuomiokirkkoseurakunta (uusi) 

1. Haluan olla mukana päättämässä minulle tärkeän yhteisön asioista. Kirkko tekee hyviä asioita ja tärkeää työtä kaikkien ikä- ja ihmisryhmien kanssa, ja haluan olla mukana varmistamassa, että seurakuntien tiukentuvassa taloudellisessa tilanteessa resursseja löytyy jatkossakin laadukkaaseen ihmisten kohtaamiseen ja toimintaan ihmisten kanssa. Erityisesti sydäntäni lähellä ovat lasten, nuorten, perheiden ja ikäihmisten asiat. Haluan myös olla mukana edistämässä yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja ympäristöasioiden toteutumista kirkon toiminnassa. 

2. Minulle kirkossa tärkeää on luonnollisesti kristilliset arvot. Tärkeää on myös kirkon tarjoama yhteisöllisyys, toiminta ja työ, jota tehdään kaikkien ikä- ja ihmisryhmien keskuudessa. 

3. En osaa nimetä yhtä asiaa, mutta toivoisin, että tulevalla kaudella löytäisimme uusia tapoja tavoittaa niitä ihmisiä, jotka ovat etääntyneet kirkosta. Lisäksi toivoisin, että tulevalla kaudella kirkosta tulisi yhä avoimempi ja helpommin lähestyttävä edistämällä juuri yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Olisi hienoa, jos kauden päätyttyä tasa-arvoinen avioliittolaki olisi voimassa nykyisen sekavan käytännön sijaan. 

Henna Lukkarinen

Alavan seurakunta (uusi) 

1. Olen lapsuudesta asti ollut partiolainen, ja sitä kautta aktiivinen kansalaisuus on ollut minulle itsestäänselvyys. Tärkeintä minulle on kuitenkin palvella muita ihmisiä ja seurakuntaani. Ajatus asettumisesta ehdokkaaksi tuli eri henkilöiden pyynnöistä ja jäi pyörimään mieleeni. Päätin kokeilla, kuinka minun käy. Koen, että minulla on paljon annettavaa ja uusia ajatuksia, joita voin tuoda seurakunnan päätöksentekoon. 

2. Kirkko ja seurakuntani ovat minulle toinen koti. Ne ovat hengellisen elämäni pohja ja tila, jossa voin kasvaa uskossani. Kirkko ja seurakunta ovat minulle kuin turvaverkko, johon voin luottaa. Kirkossa minulle on tärkeää sen arvopohja ja lähimmäisten auttaminen eri tavoin. Kirkko on yhteiskuntamme tärkeä peruspilari. 

3. Minulla ei ole tiettyä agendaa, jota haluan ajaa seurakuntaneuvostossa tai kirkkovaltuustossa. Haluan tuoda seurakuntalaisten äänen mahdollisimman hyvin kuuluviin, myös niiden, jotka ääntä vähiten pitävät. Haluan, että asioita nostetaan esille monesta eri näkökulmasta. Erityisesti lasten, nuorten ja perheiden asiat ovat lähellä sydäntäni, mutta seurakunnan tulee palvella meitä kaikkia eri elämäntilanteissa. 

Anu Turpeinen

Kallaveden seurakunta (uusi)  

1. Kirkko ja seurakunta ovat tärkeitä instituutioita monen ihmisen arjessa ja juhlassa. Siellä tehty työ on paljon merkityksellisempää kuin monesti ajatellaan. Halusin tarkemmin perehtyä ja vaikuttaa seurakuntien ja kirkon toimintaan ja päätöksentekoon.  

2. Se, että kirkko kuuluu kaikille meille. Tärkeitä arvoja ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus sekä läpinäkyvyys. Kirkon tehtävistä diakonia on minulle ehkä läheisin. 

3. En koe tarpeelliseksi tehdä mitään yksittäisiä nostoja. Paikallisesti on tärkeää yhdessä tehdä järkeviä ja pitkäjänteisiä ratkaisuja esimerkiksi kiinteistöjen käytössä ja muussa taloudenpidossa. Isommassa kuvassa toivon voivani edistää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Kirkolle kysymys tasa-arvoisesta avioliitosta on ollut pitkään vaikea. Toivon, että kirkko ottaa tässä nyt monien toivoman askeleen ja hyväksyy samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen kirkossa. 

Teemu Kallio

Männistön seurakunta (kirkkovaltuustossa uusi) 

1. Olen asunut Männistön seurakunnan alueella jo 14 vuotta. Opiskelijatyössä ja nuorisomusiikin puolella olen päässyt tekemään kirkon työtä, mutta tämän seurakunnan asiat ovat olleet minulle etäisiä. Nyt, kun omatkin lapset kasvavat, haluan olla kehittämässä seurakunnan toimintaa. 

2. Kirkosta tulee ensimmäisenä mieleen turva. Kirkko ja seurakunta luovat turvaa Kaikkivaltiaan avustuksella. Tärkeää on voida tulla sanan ääreen ja tutustua siihen, kukin omaan tahtiinsa ja kenenkään häiritsemättä. Jos joku haluaa keskustella, pitää siihenkin luoda mahdollisuus.  

Lapsi-, nuoriso- ja musiikkityö ovat minulle kirkon työstä läheisintä työnikin kautta. Toivoisin, että kirkko olisi enemmän keskellämme, ei vain paikka tai yhteisö jonne kokoonnutaan tiettyinä aikoina. Seurakunta toimisi yhdessä joka päivä, joka tilanteessa. 

3. Ei ole yhtä tiettyä asiaa. Kirkon toimintaa on hyvä tehdä näkyvämmäksi ja lähemmäksi koko alueella asuvia ihmisiä, kuului kirkkoon tai ei. Toiminnan pitää olla rehellistä Jumalan työtä. Seurakunnan iltapäivätoiminta voi alkaa hartaudella tai jalkapallokerho rukouksella. Tällaista haluan lisätä. Kirkon työntekijät ja vapaaehtoiset ulos kirkkosalista, mukaan kouluun, työpaikoille, torille ja baariin. Mennään kirkkona sinne, missä ihmiset ovat, jaetaan ilosanomaa ja levitetään hyvää ympärille. 

Oliver Sivula

Puijon seurakunta (uusi) 

1. Kirkko on minulle tärkeä yhteiskunnallisessa, kulttuurisessa ja hengellisessä mielessä. 

2. Kirkon perustehtävä on osoittaa tie Taivaaseen. Lutherin mukaan tienviitat löytyvät Raamatusta ja sen perustalle kirkon tuleekin tukeutua uskossa, opissa ja elämässä. Kyky saattaa ihmisiä Jumalan yhteyteen on heikentynyt: Jumalan sanan kaksi puolta, synnintunnon herättävä lain saarna ja ehjän jumalasuhteen palauttava ja tunnonrauhan antava anteeksiantamuksen evankeliumin saarna kuuluvat yhä ohuempana kirkon opetuksesta. 

3. Ajattelen olevani kykenemätön muuttamaan yhtäältä Jumalan moraalia sekä toisaalta toisen ihmisen tulkintaa Jumalan moraalista. Kun käsitykset pyhästä eroavat, pitäisi pyrkiä kuuntelevan keskustelun kautta etsimään sitä, mikä toisen ajattelun ytimessä on pyhää. Näin mahdollistuu myös toiselle pyhän näkökulman kunnioittaminen. Kirkon sisäinen opillinen dialogi on ainoa tie keskinäisen kunnioittamisen sekä konservatiivien ja liberaalien kirkollisen yhteiselon toteutumiselle. 

Jukka Parviainen

Järvi-Kuopion seurakunta (uusi) 

1. Olen ollut aina kiinnostunut yhteisten asioiden hoidosta. Kiinnostukseni seurakunnan toimintaan on kasvanut iän myötä. Eräs hyvä ystäväni myös kehotti minua asettumaan ehdolle seurakuntavaaleihin. 

2. Kirkon on oltava lähellä seurakuntalaista. Kynnys tulla mukaan kirkon ja seurakunnan toimintaan pitää olla matala. Lisäksi kirkon näkyvyys pitää olla riittävä yhteiskunnassa, ja kirkon on oltava nykyaikainen, toki perinteitä kunnioittava. 

3. Tulevalla kaudella pidän tärkeimpänä asiana hyvää taloudenpitoa, kuitenkin niin ettei seurakunnan tarjoamia palveluja jouduta karsimaan. Seurakunnan tiloille pitäisi saada lisää käyttöä, etenkin kirkoille. Esimerkiksi kirkkoihin soveltuvia konsertteja pitäisi olla enemmän ja niistä voisi saada lisää tuloja taloudenpitoon. 

Satu Mononen

Siilinjärven seurakunta (uusi) 

1. Haluan nähdä seurakunnan toiminnan sisäpuolelta, miten ja millä perusteilla päätöksiä tehdään. Haluan olla mukana vaikuttamassa seurakunnan toimintaan ja tuoda mukaan omia kokemuksiani ja näkemyksiäni asioista. Uutena valtuutettuna odotan innolla tulevia haasteita, päätöksiä ja yhteistyötä muiden valtuutettujen kanssa. 

2. Tasa-arvoisuus, toinen toisensa huomioiminen. Kirkko on helposti lähestyttävä – voi tulla ja olla juuri sellaisena kuin on. Turvallisuus, hiljaisuus, avoimuus, tavoitettavuus. 

3. Tärkein asia on nuorisotyö ja sen kehittäminen. Seurakunnan on elettävä tässä ajassa, jalkauduttava arkielämään ja oltava helposti löydettävissä. Tässä maailman hetkessä on tärkeää, että nuoria kuunnellaan, heille ollaan läsnä ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisätään. On tärkeää viestiä ja näkyä sosiaalisessa mediassa sekä järjestää nuorten teemapajoja ja monipuolistaa rippileirivalikoimaa. Miten saada nuoret jäämään seurakunnan toimintaan rippikoulun jälkeen? 

Lue vaalien tulokset Kuopion seurakuntien vaalisivustolta ja Siilinjärven seurakunnan verkkosivuilta.