Ratkaisukeskeinen psykoterapeutti Hanna Myllymaa: ”Jokainen tarvitsee kokemuksen, että on arvokas”

Myös suorituskeskeisyys, kiire ja sosiaalinen media aiheuttavat uupumista.

”Se heijastuu väistämättä jaksamiseen esimerkiksi parisuhteissa, vanhemmuudessa ja työelämässä”, pohtii psykoterapian ja kasvatustieteen maisteri, työnohjaaja Hanna Myllymaa.  

Puolisoa kannattaa huomioida arjen keskellä

Terapeutin mukaan parisuhteen hyvinvoinnista tulee huolehtia – ellei päivittäin – ainakin useita kertoja viikossa.

”Parisuhteeseen kuuluvat asiat, kuten halaukset ja kosketukset sekä kysymykset, mitä toiselle kuuluu, kannattaa pitää mukana arjessa. Silloin kummallakin on tunne, että tässä ollaan yhdessä.” 

Yleinen virhe parisuhteissa onkin, että harvoin toteutuvaan yhteiseen lomamatkaan tai hotelliviikonloppuun ladataan liian paljon odotuksia. Lopputuloksena voi olla iso pettymys, kun pari onkin jo etääntynyt toisistaan arkielämässä.  

Loukkaava puhe voi jättää pinnan alle kaikenlaista.

”Tärkeää on myös kunnioittava puhe. Väsymys ja kuormitus voivat aiheuttaa sen, ettei puhe puolisoa kohtaan ole aina niin arvostavaa. Loukkaava puhe voi jättää pinnan alle kaikenlaista.”

Parisuhdeasiat kietoutuvat usein vanhemmuuteen, ja pareilla voi olla haasteita myös jälkikasvun muutettua pois kotoa.

”Ruuhkavuodet on eletty, ja perheen lomamatkatkin on tehty lasten ehdoilla. Kahden jäätyään moni pari ihmettelee, tuleeko tästä vielä ehjä kahden aikuisen parisuhde.”

Hyvä vanhempi on sellainen, joka itsekin voi hyvin

Myllymaa korostaa, että paras lähtökohta vanhemmuuteen on hyvinvoiva vanhempi.

”Hyvä vanhempi on levollinen aikuinen, joka pitää huolen itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan. Hänellä on myös omia juttuja, eli harrastuksia ja ystäviä.”

Korona-aikana monessa perheessä lapset tottuivat siihen, että etätöitä tekevät aikuiset ovat aina saatavilla.

”Sitten ihmeteltiin, miten perheen arki nyt pyöriikään, kun vanhemmat taas lähtivät töihin kodin ulkopuolelle.”

Mistä kaikki menot ja harrastukset ovat ilmaantuneet?

Myös lasten koulu ja monet harrastukset haastavat vanhempia. Joidenkin perheiden kalenterit ovat todella ruuhkaisia.

”Vastaanotollani monet vanhemmat ihmettelevät itsekin, miksi kalenteri on niin täynnä. Siinä vaiheessa on hyvä kysyä, mistä kaikki menot ja harrastukset ovat ilmaantuneet, ja kenen etua ne palvelevat.” 

Lasten ongelmat kuormittavat vanhempia

Vanhempia huolestuttavat myös lasten käyttäytymishäiriöiden yleistyminen ja levoton koulumaailma. Monilla lapsilla ja nuorilla on vaikeuksia keskittymisessä ja tarkkaavaisuudessa sekä sosiaalisissa tilanteissa.

”Vanhemmat saattavat miettiä, onko heidän lapsellaan kenties sellaisia neuropsykiatrisia oireita, jotka olisivat diagnosoitavissa. Usein kyse on kuitenkin lapsen temperamenttiin ja persoonallisuuteen liittyvistä ominaisuuksista”, rauhoittelee Myllymaa.

Ärsykkeiden määrä on valtava.

Terapeutin mukaan usein auttaa jo se, että perhe ja opettaja istuvat alas pohtimaan, mitä lapselle oikeasti kuuluu, ja kokeeko hän tulevansa kuulluksi.  

Samalla Myllymaa kuitenkin myöntää, että monet lapset ovat kuormittuneita, koska koulussa on rauhatonta. Myös harrastusten määrä voi uuvuttaa.

”Olin jokin aika sitten tutustumassa päivän ajan oman, seitsemäsluokkalaisen lapseni kouluun. Olin aika yllättynyt levottomuudesta ja melusta. Koko ajan vaihdetaan luokasta toiseen, ja ärsykkeiden määrä on valtava.”

Töissä pitäisi olla entistä nopeampi ja tehokkaampi

Työelämä haastaa ihmisiä nykyisin monella tavalla. Tosin koronan vuoksi monet käytännöt muuttuivat hyväänkin suuntaan.

”Tuottavuus nousi, kun ihmiset pystyivät keskittymään töihin paremmin kotona. Toimistolla taas on hyvä, että näkee työtovereita ja voi vaihtaa kuulumisia kasvokkain, mutta tutkimusten mukaan työnteko jää vähemmälle.”

Etätöissä monet tekevät liikaakin töitä, eivätkä malta pitää taukoja riittävästi.

”Välillä voisi vaikka käydä tyhjentämässä astianpesukoneen ja tehdä pienen taukojumpan.”

Myllymaan mukaan työntekijöiden poissaolot ja sairauslomat ovat viime vuosina lisääntyneet mielenterveysongelmien vuoksi. Monet kärsivät stressistä, unettomuudesta, ahdistuneisuudesta ja uupumisesta.

”Työelämän tahti on kova. Kaikki pitäisi tehdä fiksummin, ketterämmin ja tuottavammin, mutta kuitenkin edelleen säilyttää laatu.”

Arvoristiriidat vaikuttavat kokemukseen omasta jaksamisesta.

Myös monikanavaisuus ja sosiaalisten kontaktien runsaus haastavat työntekijöitä.

”Eräs työntekijä kertoi, että hän käyttää yhdeksää viestintäkanavaa päivän aikana.” 

Myllymaa onkin erityisen kiinnostunut aivojen hyvinvoinnista.

”Ihmisellä on usein mielikuva, että hän voi hyvin. Mutta kun tutkitaan aivoja, huomataan, että ne käyvät koko ajan ylikierroksilla, jos ihmisellä ei ole riittävästi palautumisaikaa.”

Vapaa-aikakaan ei aina ole palauttavaa, jos vielä työpäivän jälkeen kalenteri on täynnä menoja, ja illalla luetaan työhön liittyviä papereita. 

Myös arvoristiriidat vaikuttavat kokemukseen omasta jaksamisesta.

”Jos työyhteisön arvot ovat jatkuvasti ristiriidassa omien arvojen kanssa, ja joutuu taistelemaan omia tunteitaan vastaan, kannattaa pysähtyä miettimään omaa elämää.”

Vastuu hyvinvoinnista on ihmisellä itsellään

Myllymaan mukaan työelämässä on alettu ottaa huomioon ihminen kokonaisuutena, jolloin yksityiselämää ja työtä ei erotella yhtä voimakkaasti kuin aiemmin.

”Tarve tulla arvostetuksi on läsnä kaikissa työn ja vapaa-ajan tilanteissa. Siksi olisi hyvä, että myös työpalavereissa kysyttäisiin kuulumisia, ja olisi aikaa kohdata ihminen. Toki osa taas kokee, etteivät omat asiat kuulu työyhteisöön.”

Toisen ihmisen ajatusten lukeminen ei ole mahdollista.

Terapeutti korostaa, että vastuu ihmisen jaksamisesta ja hyvinvoinnista on ennen kaikkea ihmisellä itsellään.

”Joskus ihminen voi ihmetellä, miksi puoliso tai pomo ei huomaa, että kaikki ei ole kunnossa. Toisen ihmisen ajatusten lukeminen ei kuitenkaan ole mahdollista.” ”Vaatii rohkeutta, että uskaltaa nostaa omia tunteitaan ja tarpeitaan esiin. Jokainen meistä tarvitsee tunteen siitä, että on arvokas ja rakastettu.”