Riistaveden ja Siilinjärven kirkot ovat palvelleet seurakuntalaisiaan jo sata vuotta
Riistavesi juhlii seurakuntansa toiminnan 100-vuotista taivalta 17. syyskuuta. Siilinjärven kirkon 100-vuotisjuhlat ovat joulukuussa.
Alun alkaen Riistavesi ja Siilinjärvi pyrkivät eroon laajasta Kuopion maa- ja kaupunkiseurakunnasta, josta 1800-luvun jälkipuoliskolla olivat jo itsenäistyneet Tuusniemen, Karttulan ja Maaningan kappelit; Nilsiän kappeli oli itsenäistynyt jo 1816. Vuosisadan loppuun mennessä Kuopion maa- ja kaupunkiseurakunta oli paisunut väkiluvultaan maan suurimmaksi. Siihen kuului liki 30 000 jäsentä, mutta kirkkona oli vain yksi ja yhteinen tuomiokirkko.
Jokaisella seurakunnalla piti olla oma kirkko.
Aloitteita valtavan seurakunnan jakamisesta oli tehty pitkin 1800-lukua, mutta vasta 1895 kirkonkokous pystyi asiasta päättämään. Senaatti hyväksyi maa- ja kaupunkiseurakunnan jaon Kuopion maaseurakunnaksi, Kuopion kaupunkiseurakunnaksi ja Vehmersalmen seurakunnaksi vuonna 1899. Itsenäistymiset toteutuivat vasta vuonna 1917, Vehmersalmen osalta vuonna 1920, sillä se oli mahdollista vasta virassa olleen kirkkoherran vaihduttua.
Kirkkolain mukaan jokaisella seurakunnalla piti olla oma kirkko. Ailahtelevaisten kirkonkokousten oli vaikea löytää yksimielisyyttä edes yhteisen kirkon omistussuhteista. Niinpä vaihtoehdoiksi nousivat uuden maaseurakunnan kivikirkon rakentaminen kaupunkiin tai useiden pienempien kirkkojen rakentaminen eri puolille maaseurakuntaa.
Maailmansota sotki Siilinjärven kirkon rakennussuunnitelmia
Siilinjärvellä osattiin ensimmäisenä marssittaa joukot kirkonkokoukseen vaatimaan oman seurakunnan perustamista ja oman kirkon rakentamista, jotta vältyttäisiin kivikirkon kustannuksista. Senaatti hyväksyi seurakunnan perustamisen 1908 ja edellytti, että kirkko ja kirkkoherran pappila olisivat valmiina ennen itsenäistämistä.
rnrnJo vuonna 1909 Siilinjärvellä aloittivat sekä kirkonkokous että toimivaltainen kirkonrakennustoimikunta. Pian kyläkuntien välille leimahtivat niin suuret erimielisyydet kirkon paikasta ja perusideasta, että maailmasota ehti tuoda väliin sota-ajan rajoitukset, rahanarvon laskun ja talouslaman. Arkkitehtikin surmattiin sisällissodan aikana, joten olojen tasaannuttua oli aloitettava alusta.rnrn rnrnKirkon arkkitehdiksi löytyi oman kylän kasvatti u003cstrongu003ePeko Väänänenu003c/strongu003e, joka toimi tuolloin vt. lääninarkkitehtina. Piirustukset saatiin syksyllä 1921, peruskiven muurausjuhlaa vietettiin helluntaina 1922 ja niin nopeasti edettiin, että kirkko oli katettu jo syksyllä 1922. Tornin puuosien teko, rappaaminen, maalaaminen ja seinien koristemaalaukset sekä muu sisustaminen tehtiin kesän 1923 aikana.rnrn
Siilinjärven kirkon lasimaalaukset antoivat odottaa itseään
Peko Väänänen oli pyytänyt taiteilija Bruno Tuukkaselta suunnitelman kirkon sisätilojen koristemaalauksista. Tuukkanen oli jo tuolloin hyvin kysytty kirkkojen koristemaalari ja lasitaitelija. Hänen lasimaalauksensa Lars Sonckin piirtämään Alfred Kordelinin hautakappeliin Raumalla olivat juuri valmistuneet.
Rahapulassa hanke oli helppo lykätä.
Siilinjärven kirkon lasimaalaukset tosin jäivät vuosikymmeniksi toteuttamatta, sillä kirkkoa rakennettiin viime vaiheessa vekselivetoisesti. Alttarin yläpuolella oli tavallinen lasi-ikkuna vuoteen 1985, jolloin Tuukkasen lasimaalaus Jumalan karitsa toteutettiin. Tuukkanen oli piirtänyt myös teologisesti perustellut kolme isoa lasimaalausta takalehterille, seurakuntalaisten selän taakse. Urkujen alkuperäinen paikka oli sivulehterillä. Rahapulassa hanke oli helppo lykätä, kun maalaukset olisivat joka tapauksessa jääneet piiloon urkujen taakse. Vasta vuonna 1996 alkuperäiset piirustukset löydettiin ja syntiinlankeemuksen teemaa varioivat maalaukset asennettiin paikoilleen.
Riistavedellä riideltiin seurakunnan perustamisesta
Riistavetiset seurasivat siilinjärveläisten jalanjäljissä, mutta siinä missä Kallaveden pohjoisrannalla vallitsi saumaton yksimielisyys seurakunnan alueesta, itärannalle aiottu suurseurakunta hajosi erimielisyyksiin. Alun perin nimittäin piti koota yhteen koko itäinen Kallaveden puoli eli Siilijärven ja Vehmersalmen väliin jäävä alue Tuusniemen rajaseutuja myöten.
Itärannalle aiottu suurseurakunta hajosi erimielisyyksiin.
Jännevirran ja Kurkiharjun kylät vastustivat yksimielisesti siirtoa Riistaveteen, Niittylahti oli vanhastaan kaupungin maata ja alueen itäreunastakin löytyi halukkuutta liittyä Riistaveden sijaan vuonna 1906 itsenäistyneeseen Muuruveden seurakuntaan. Repaleisen saaristoalueen asukkaat Ryönältä Pelonniemen kautta Talvisaloon vastustivat viimeiseen saakka eroa maaseurakunnasta. Kansalaisten merkittävästä vastarinnasta huolimatta Riistavesi sai senaatilta luvan oman seurakunnan muodostamiselle vuonna 1917.
Vuodesta 1923 tuomiokapituli määräsi Riistavedelle väliajan saarnaajan ja kirkollisten asioiden hoitajan. Ensimmäinen oli Vehmersalmen kirkkoherra Toivo Kivekäs, jonka aikana elokuussa 1923 aloitettiin jumalanpalvelukset Melalahden koululla. Syyskuusta 1923 vuoden 1929 lopulle tehtävässä oli pastori Hannes Hyvärinen, joka myös asui paikkakunnalla. Ensimmäinen virallinen pappilakin rakennettiin Vartialan Kiviniemeen.
Sadat ihmiset erosivat kirkosta erimielisyyksien takia
Kirkko vihittiin käyttöön vasta 1934, eikä sen paikasta tullut yksimielisyyttä. Senaatin päätöksessä kirkko olisi pitänyt rakentaa tien varteen Vartialassa sijaitsevan Hussonmäen hautausmaan ja Syrjäsalmen sillan välille, mutta kirkonkokoukset muuttivat paikkaa useaan kertaan. Kirkkoriita oli niin katkera, että osa etenkin läntisellä Ryönän suunnalla halusi liittyä takaisin maaseurakuntaan. Kun valtioneuvosto ei sitä hyväksynyt, yli 300 seurakuntalaista erosi kirkosta ja perusti oman metodistiseurakunnan.
Ensimmäinen vakinainen kirkkoherran virka saatiin vasta 1945; siihen saakka oli vain tiuhaan vaihtuvia väliajan saarnaajia. Kirkkoherrat Alpo Mustonen ja Jaakko Kuvaja jäivät lyhytaikaisiksi, mutta Aarne Kankkunen oli riistavetisten paimenena vuosina 1960–1980.
Riistaveden kirkon paikasta ei ollut yksimielisyyttä.
Kun maalaiskunta liittyi Kuopioon vuonna 1969, haki Riistavesikin kuntaliitosta kaupunkiin vuonna 1972. Riistaveden seurakunta päätti pysyä itsenäisenä, mutta liittyä taloudellisesti Kuopion seurakuntayhtymään. Niinpä Riistavesi sai osansa seurakuntayhtymän 1980-luvulla toteuttamasta mittavasta kirkkojen ja seurakuntakeskusten rakennusohjelmasta. Seurakuntakeskus vihittiin vuonna 1985.
Kankkusen jälkeen 1980-luvulla kirkkoherrana oli Heikki Luostarinen, kunnes vuonna 1989 aloitti Hannu Savinainen. Hän jäi viimeiseksi itsenäisen Riistaveden seurakunnan kirkkoherraksi, sillä hänen jäätyään eläkkeelle 2010 Riistavesi liitettiin perustettuun Järvi-Kuopion seurakuntaan alueseurakuntana.
Arkkitehdit vaihtuivat tiuhaan
Siilinjärven kirkon rakentajat olivat miltei aikaansa edellä, sillä arkkitehdin valinnassa päädyttiin arkkitehtikilpailuun. Jaetulle ensimmäiselle sijalle tuli Lars Sonck. Sonckin ehdotuksesta löydettiin monia puutteita, joten lopulta valittiin kilpailussa kolmanneksi arvotettu Vilho Penttilä. Kustannukset kuitenkin karkasivat käsistä maailmansodan vuoksi ja Penttiläkin kuoli. Kirkko rakennettiin lopulta arkkitehti Peko Väänäsen piirustuksin.
Kirkon piirustukset ja arkkitehti vaihtuivat Riistavedelläkin moneen kertaan, ennen kuin päädyttiin Ryönällä syntyneeseen Eino Pitkäseen. Peko Väänänen oli lahjoittanut ensimmäiset piirustukset, mutta ne hylättiin liian suurisuuntaisina. Uudet piirustukset pyydettiin erityisesti Savoon paljon kirkkoja piirtäneeltä Josef Stenbäckiltä. Kun Stenbäck ehdotti kirkon paikaksi Melalahtea, kirkkoriita sai taas uutta puhtia. Stenbäck ehti kuollakin jo 1929. Vihdoin kirkko rakennettiin Eino Pitkäsen ja hänen opiskelutoverinsa Harry W. Schreckin piirustuksin. Kuopiossa Carlsonin toimitalo on Pitkäsen käsialaa, Schreckin kädenjälki puolestaan näkyy Suomen Pankin talossa.
Riistaveden seurakunnan 100-vuotisjuhlamessu Riistaveden kirkossa su 17.9. klo 10.
Saarna piispa Jari Jolkkonen. Liturgia Juha Hagman. Oona Leiviskän virkaan siunaaminen. Kunniakäynti haudoilla klo 9. Messun jälkeen ohjelmallinen juhla ruokailuineen Riistaveden koululla klo 12.30 alkaen. Toivotaan tarjottavan autottomille kyytejä juhlapäivään.
Pyöreitä vuosia juhlitaan myös muualla
Männistössä vietetään tänäkin vuonna pyöreitä vuosia, sillä seurakunta täyttää 60 vuotta – Männistön Pyhän Johanneksen kirkko täytti viime vuoden puolella 30 vuotta. Seurakunnassa ei järjestetä varsinaista juhlatilaisuutta, vaan juhlitaan niin sanotusti työn merkeissä: syksyn mittaan on luvassa monia kiinnostavia tapahtumia. Lue lisää tapahtumaliitteestä.
Alavan seurakunnassa puolestaan Neulamäen kirkko juhlii syksyllä 30-vuotista olemassaoloaan. Sunnuntaina 17.9. kirkossa järjestetään klo 15 alkaen tilaisuus, jossa muistellaan yhteistä taivalta ruuan ja ohjelman merkeissä.
Myös Kallaveden kirkko on saavuttanut kunnioitettavan keski-iän, sillä se täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Entisten ja nykyisten työntekijöiden yhteinen hetki on sunnuntaina 1.10. klo 16 ennen pääjuhlaa kirkolla.
