Riitely on taitolaji ja siinäkin voi kehittyä

Erimielisyydet kuuluvat elämään, eikä maailma niihin kaadu. Tämän tietää Kuopion perheasiain neuvottelukeskuksen perheneuvoja Kati Häkkinen, joka on tottunut työssään pysähtymään parien riitatilanteiden äärelle.

Vuorovaikutusongelmat ovat tavallisin syy hakeutua asiakkaaksi Kuopion perheasiain neuvottelukeskukseen.
”Usein riitely on suhteessa lisääntynyt ja parilla on vaikeuksia selvitä erimielisyyksistä”, kertoo Häkkinen.

Tyypillisiä riidanaiheita ovat aivan arkiset asiat – kotitöiden jakaminen, raha-asiat, seksi ja ajankäyttö.
”Etenkin lapsiperheissä riitoja aiheuttaa oman ja parin yhteisen ajan puute.”

Riidoissa ajaudutaan usein itseään toistavalle kehälle

Häkkisen mukaan tavallista parien riitatilanteissa on, että pienestä alusta kasvaa suurempi möykky, jota on vaikea purkaa kahdestaan.
”Parin välillä lähtee liikkeelle kielteisen vuorovaikutuksen kehä, jossa molempien luontainen tapa toimia riitatilanteissa antaa vauhtia riidan etenemiseen. Kummallakin on oma roolinsa riidassa – esimerkiksi siten, että toinen hyökkää ja toinen puolustautuu.”

Yksi pieni sana voi laukaista ison riidan

Usein parit ihmettelevät, miten niin pienestä asiasta voidaan saada aikaan niin iso riita.
”Kyllähän siellä on usein pohjalla niitä asioita, jotka ovat jääneet aiemmin käsittelemättä. Silloin yksikin pieni sana voi olla toiselle signaali, joka saa hänessä tietyn tulkinnan liikkeelle ja puolustusreaktio herää.”
”Myös vireystila vaikuttaa riitojen syntyyn. Jos on ollut hankala päivä töissä tai valvonut lapsen kanssa yöllä, ja toinen huomauttaa täydestä tiskipöydästä, lumipalloefekti lähtee helposti liikkeelle.”

Erityisen haitallisia Häkkisen mukaan ovat pitkäkestoiset, raastavat riidat, jotka rikkovat suhdetta ja järkyttävät suhteen turvallisuuden tunnetta.
”Suhteesta katoaa helppous ja hyvä olo. Se tunne, että me voimme selvitä näistä tilanteista yhteisenä tiiminä.”

Riidat voivat mennä myös henkisen tai fyysisen väkivallan puolelle.
”Riitely, jossa tietoisesti halutaan loukata ja haavoittaa toista on vahingollista suhteelle. Samoin riidat, joissa sanat eivät riitä, vaan fyysiset otteet otetaan käyttöön.”

Miten katkaista riitelyn kehää?

Jos riidat toistavat suhteessa samaa kaavaa, on aika pysähtyä asian äärelle. Tämän voi tehdä niin kotona kuin pariterapiassakin.
”On hyödyllistä lähteä tarkastelemaan jälkikäteen, mikä olisi ollut se kohta, jossa eskaloituva riita olisi voitu vielä pysäyttää.” 

Erityisen tärkeää on miettiä omaa roolia riidoissa: Mikä on oma tapani heittää löylyä riidan kiukaalle? Miten voin ottaa vastuuta siitä, että en pahenna riitaa?
”Keskustelua on turha jatkaa siinä vaiheessa, kun ollaan poissa tolaltaan. Se ei johda hyvään tulokseen, vaan jättää haavoja, joita sitten kannetaan mukana ja tuodaan osaksi seuraavaa riitaa.” 

Mikä on oma tapani heittää löylyä riidan kiukaalle?

Keskeistä riitojen katkaisussa onkin usein aikalisän käytön opettelu.
”Kun kumpi tahansa huomaa, että tilanne ei tästä etene enää kuin huonoon suuntaan, hän voi ehdottaa pientä breikkiä ja palaamista asiaan sen jälkeen, kun ollaan rauhoituttu. Tarvittaessa pari voi sopia tietyn merkin tai vaikka turvasanan, jolla aikalisän tarve ilmaistaan.”

Olennaista aikalisän käytössä on, että asiasta on yhdessä sovittu. Jos näin ei ole, ja toinen lähtee riidan keskeltä ulos, se voi aiheuttaa toisessa hylkäämisen tunteen.
”Aikalisän ideaan kuuluu se, että riitaa aiheuttaneeseen asiaan palataan kohtuullisen ajan kuluttua. Monet kokevat, että asia on hyvä käsitellä saman päivän aikana, jotta voi mennä hyvillä mielin nukkumaan.”

Entäpä, kun riitoja ei ole ollenkaan?

Aina vuorovaikutusongelmissa ei ole kuitenkaan kyse repivistä riidoista. Ongelmaksi voi koitua myös se, että kotona ei olla eri mieltä – tai oikein mitään mieltä – mistään.
”Jos minulle sanotaan, että meillä ei koskaan riidellä, niin kyllä minulla terapeuttina herää kysymys, jätetäänkö jotakin sellaista käsittelemättä, joka voisi aiheuttaa vastakkainasettelua. Mitä olet jättänyt sanomatta, mitä olet kantanut itsesi sisällä?”
”Tämä saa puolestaan miettimään sitä, onko vaarana se, ettei pari pääse suhteessa riittävän syvälle.”

Vaikeatkin asiat etenevät, kun niitä jaetaan ja käsitellään.

Jos omia mielipiteitä ja harmin aiheita jättää sanomatta, suhteeseen alkaa kertyä painolastia.
”Tällainen voi joku kerta purkautua lopulta siten, että omia ajatuksiaan pantannut toteaa: ei tästä tule mitään, meidän on lähdettävä eri teille. Mitta voi tulla täyteen yllättäen, ihan pikkujutusta.”

Puhuminen, toisen kuunteleminen ja yhteyden ylläpitäminen ovat Häkkisen mukaan olennaisia asioita parisuhteessa.
”Vaikeatkin asiat etenevät, kun niitä jaetaan ja käsitellään. Siksi rohkaisen tosi vahvasti: puhukaa, puhukaa, ottakaa asioita puheeksi.”