Säännöllinen liikunta auttaa sysäämään monia sairauksia hamaan tulevaisuuteen
Liikunta on lääkettä niin keholle kuin mielelle. Jo pienikin arkiliikunta on parempi kuin ei mitään.
Viime syksynä päivitettiin aikuisille suunnattuja liikuntasuosituksia. Ydin on edelleen sama eli reipasta liikkumista olisi hyvä harjoittaa yhteensä noin kaksi ja puoli tuntia viikossa. Uutta on se, että enää ei vaadita vähintään kymmenen minuutin yhtäjaksoisia suorituksia, vaan muutaman minuutin pätkätkin riittävät.
Itä-Suomen yliopiston liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen suhtautuu hieman varauksella uusiin suosituksiin.
”Kun rimaa lasketaan kovin alas, on vaarana se, että ihmiset laiskistuvat liikunnan suhteen. Herkästi ajatellaan, että miksipä ponnistella yhtään enempää, jos kerta hyvin lyhytkin pätkä liikuntaa riittää.”
”Uudenlaisia suosituksia lanseerataan kyllä näyttävästi, mutta eiväthän ne sinällään saa ihmisiä liikkumaan. Motivaation pitää lähteä ihmisestä itsestään. Ja jos ei motivaatiota ole, on ihan yksi lysti mitä suositukset sanovat.”
Liiku tänään enemmän kuin eilen
Tikkanen kertoo, että usein halutaan tietää, mikä on tarpeellinen määrä liikuntaa.
”Tuohon on olemassa oikein hyvä nyrkkisääntö: tänään enemmän kuin eilen ja huomenna enemmän kuin tänään.”
”Ihmisillä tulee välillä repsahduksia liikunnan suhteen ja silloin herkästi ajattelee, että lyö hanskat tiskiin kokonaan. Nyrkkisääntö toimii niissäkin tilanteissa.”
Jos miettii omaa liikkumistaan ja sen riittävää määrää, olisi Tikkasen mukaan tärkeää esittää itselleen kysymys: koska viimeksi liikuin?
”Säännöllinen liikkuja pystyy helposti vastaamaan tähän. Sen sijaan sellainen henkilö, joka liikkuu vähän, joutuu pohtimaan vastausta pitkäänkin. Kysymys on siis aika paljastava.”
Tikkanen painottaa liikunnan säännöllisyyden merkitystä.
”Liikkumista ei voi varastoida. Jos on nuorena ollut hyvin liikunnallinen, se ei hyödytä enää vanhana, mikäli reippailua ei ole nuoruusvuosien jälkeen harjoittanut.”
”Kunto voi rapistua melko nopeasti, jos sitä ei pidä yllä.”
Täytyy harjoitella voidakseen harjoitella
Tikkanen pohtii, mahdetaanko kouluissa opettaa riittävästi liikunnan taitoja.
”Ei riitä, että liikuntatunteja on, vaan liikunnan taitoja pitäisi ihan kunnolla opettaa. Kun taidot saadaan hallintaan jo nuorena, niitä voi hyödyntää läpi elämän.”
Erityisen tärkeää olisi, että ikääntyneiden fyysinen suorituskyky pysyisi hyvänä mahdollisimman pitkään.
”Tapaan aina korostaa, että täytyy harjoitella voidakseen harjoitella. Eli ikääntyessä olisi suotavaa ylläpitää sellaista kuntoa, että jaksaa vielä erikseen tehdä harjoitteita, jotka mahdollistavat omatoimisen selviytymisen päivittäisistä askareista.”
”Portaiden nouseminen tai tasapainon pitäminen liukkaalla kadulla ei ehkä onnistu, jos lihaskunto on harjoituksen puutteen takia olematon – ja ikäihmisenä on hankalaa enää nollasta aloittaa.”
Liikunta helpottaa monien sairauksien oireita
Erään sanonnan mukaan liikunta on lääke. Tikkanen täydentää tätä lisäämällä, että arkiliikunta on käsikauppalääke.
”Liikuntaa on helppo harjoittaa ihan jokapäiväisessä elämässä, arkiaskareiden yhteydessä. Se vaatii vain aktiivisen päätöksen. Voi esimerkiksi päättää, että menee kauppakeskuksen ylempiin kerroksiin rappuja eikä liukuportaita pitkin. Tai kävelee kotona portaat mieluummin kuin kulkee hissillä.”
Liikunta helpottaa monien sairauksien oireita ja auttaa jopa ennaltaehkäisemään joitakin sairauksia.
”Esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen ennaltaehkäisyssä liikunnalla on merkittävä rooli. Astmaatikoille puolestaan suositellaan säännöllistä liikuntaa, koska se vähentää oireita. ”
Jonkinlaisia viitteitä on saatu myös siitä, että liikkuminen auttaisi ainakin osaa masennuspotilaista.
Tikkanen kertoo, että tällä hetkellä tutkimuksen alla on muun muassa liikunnan vaikutus nivelrikkoon, aivoterveyteen ja tiettyihin autoimmuunisairauksiin.
Enää ei niinkään tutkita auttaako liikunta, vaan kiinnostuksen kohteena on, millä mekanismeilla se vaikuttaa terveyteen.
”Liikunnassa on neljä elementtiä: voima, nopeus, kestävyys ja tasapaino. Nykytutkimus pyrkii selvittämään, mikä näistä tekijöistä vaikuttaa mihinkin sairauteen.”
Liike on lääkettä myös mielelle
”Täytyy kuitenkin muistaa, että elämä on lottoa. Se että kuntoilee ja on aktiivinen, ei automaattisesti takaa terveenä pysymistä. Monien sairauksien puhkeamista on silti mahdollista liikunnan avulla sysätä hamaan tulevaisuuteen.”
Sohvaperunoita Tikkanen neuvoisi kysymään itseltään: haluanko viettää koko elämäni sohvalla?
”Jos vastaus on kielteinen, kannattaa tarttua toimeen. Maltti on valttia eli ei pidä aloittaa kuntoilua liian rankasti, se on varmin tapa saada innostus tyssäämään.”
Tikkanen haluaa lopuksi muistuttaa myös liikunnan positiivisista vaikutuksista mielelle.
”Se puoli meinaa usein unohtua. Nykypäivän hektisyyden keskellä liikunta antaa muun muassa mahdollisuuden rauhoittua itsensä kanssa. Kävely- tai juoksulenkillä voi nollata ajatukset ja keskittyä vain hengittämään.”
”Joukkuelajien parissa taas tulee solmittua sosiaalisia suhteita ja parhaimmillaan saa kokea mahtavaa yhteisöllisyyttä – terveyden edistämistä sekin.”