Seurakunnissa pienemmällä rahamäärällä laadukkaampaa toimintaa
Kuopion seurakuntayhtymä miettii aktiivisesti tulevaisuuden rakennettaan, talouttaan, toimintaansa ja kiinteistöjään.
Vajaa vuosi sitten tehtiin valtuustoaloite, jossa oltiin huolissaan Kuopion seurakuntayhtymän taloudesta ja toiminnasta. Valtuustoaloitteen ensimmäiset allekirjoittajat olivat Kallaveden seurakunnan luottamushenkilöt Jaana Turunen ja Jouni Palmu. Aloitteella oli allekirjoittajia muistakin yhtymän seurakunnista.
Kevään ajan on verrattu erilaisia malleja
Valtuusto tarttui haasteeseen ja perustettiin ohjausryhmä sekä rakenneselvitystyöryhmä keräämään tietoa ja tekemään esityksiä erilaisista rakennevaihtoehdoista. Rakenneselvitystyöryhmää vetää yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Aulikki Mäkinen.
”Rakenneselvityksen taustatyötä on tehty koko kevät. Korona tavallaan helpotti asiaa, sillä rakenneselvitystyöryhmän jäsenten monet matkat ja kokoukset peruuntuivat. Saimme näin raivatuksi enemmän aikaa kuin alun perin olimme suunnitelleet”, Mäkinen selvittää.
Voidaanko pienemmällä rahamäärällä tehdä yhtä hyvää tai jopa laadukkaampaa työtä toisissa rakenteissa?
Aulikki Mäkinen, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja
Mäkisen mukaan erilaisia malleja on vertailtu eri mittarein. Myös työntekijöitä ja seurakuntien luottamushenkilöitä on kuultu ensimmäisen kerran. Alustavia tuloksia on tarkoitus tuoda valtuustoseminaariin syyskuun lopulla.
”Olemme joutuneet miettimään, mihin meillä on varaa ja voivatko uudet rakenteet tuoda lisäarvoa työn sisällöille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, voidaanko pienemmällä rahamäärällä tehdä yhtä hyvää tai jopa laadukkaampaa työtä toisissa rakenteissa. Samalla joudumme miettimään, mitä tarkoittaa seurakuntien välinen solidaarisuus.”
Aktiivista keskustelua tulevaisuudesta ja uusista ideoista
Mäkisen mukaan suuri ei välttämättä myöskään ole kaunista. Mikäli hahmottelemme vain suuruutta, tarkastelun ulkopuolelle jää usein rakenteiden tarkoituksenmukaisuus ja seurakuntalaisten päätösvallan turvaaminen uusissa rakenteissa.
”Aktiivisista seurakuntalaisista uusi rakenne voi tuntua surulliselta. Seurakuntien nimien ja itsenäisen identiteetin menettäminen ei ole pikku juttu. Myös tätä surutyötä täytyy kunnioittaa. Toisaalta monet seurakunnan jäsenet eivät koe vahvaa yhteyttä yhteen tiettyyn seurakuntaan.”
Mäkinen iloitsee, että on töissä yhtymässä, jossa kyetään keskustelemaan ja katsomaan eteenpäin.
Seurakuntien nimien ja itsenäisen identiteetin menettäminen ei ole pikku juttu. Toisaalta monet seurakunnan jäsenet eivät koe vahvaa yhteyttä yhteen tiettyyn seurakuntaan.
Aulikki Mäkinen
”Sekä luottamushenkilöt että johtoryhmä ansaitsevat tästä suuren kiitoksen. Tämä tunne on vahvistunut prosessin aikana. Olen iloinnut myös työntekijöiden muutosvalmiudesta ja hyvistä ideoista.”
Mäkinen uskoo, että yhtymä selviää tästä kuivin jaloin ja ilman isoja mustelmia.
”Vaikka varmasti joudumme vielä vääntämään lopullisesta mallista, uskon kuitenkin, että pääsemme lopulta maaliin ilman henkilökohtaisia loukkauksia. Prosessissa haastavinta on ollut ajan käyttö. Monien ihmisten kalentereja sovitetaan yhteen kaikkien muiden virkatehtävien lomassa.”
Rakenteet ovat muuttuneet ennenkin – lähiyhteisöjä ei oteta pois
Aulikki Mäkinen muistuttaa, että rakenteet ovat muuttuneet vuosikymmenten ja vuosisatojen kuluessa aina uudelleen.
”Ne ovat ihmisten tekemiä ja aina kulloiseenkin tilanteeseen luotuja. Sen sijaan seurakunnan elämä jatkuu. Niin säilyvät myös kirkot ja kirkkojen lähiyhteisöt. Niitä kukaan ei ole ottamassa pois.”
Seurakuntayhtymän sisällä on paljon päällekkäistä toimintaa ja tehokkuuttakin voisi lisätä.
Jouni Palmu, Kallaveden seurakunnan luottamushenkilö
Jouni Palmu toteaa, että monta vuotta on menty ajatuksella, että vielähän meillä on rahaa. ”Tulevaisuudennäkymät ovat olleet huolestuttavia pitkään, niin taloudellisesti kuin toiminnallisestikin. Koen, että seurakuntayhtymän sisällä on paljon päällekkäistä toimintaa ja tehokkuuttakin voisi lisätä. Pohdittiin Jaanan kanssa näitä asioita ja todettiin, että nyt on korkea aika tehdä tästä aloite ja saada asioita liikkeelle.”
Aloitteentekijän mielestä prosessi on käynnistynyt hyvin.
”Hyvällä yhteistyöllä saamme aikaan oikeanlaisen muutoksen. Rahanjakomalli on oltava kunnossa riippumatta seurakuntien määrästä. Onnistuessaan tämä prosessi saa aikaan todellisen toimintamuutoksen, jonka myötä myös talouspuoli kohdentuu juuri oikealla tavalla.”
Palmu uskoo, että yhteinen sävel löytyy.
”Työryhmä on saanut työn hyvään vauhtiin vaikeista ajoista huolimatta. Uskon, että ratkaisu on onnistunut, kun kaikki ymmärtävät katsoa kokonaisuutta ja uskaltavat päästää irti vanhasta oman edun tavoittelemisesta.”
Yhtymässä talous on yhteinen
Jaana Turunen oli mukana aloitteessa, sillä hänelläkin oli huoli tulevaisuudesta.
”Päätös aloitteesta syntyi, kun juttelimme Jounin kanssa säästöistä ja siitä, kuinka toimintaa organisoidaan, kun kaikki ’yksinkertaiset’ säästökeinot on käytetty. Näimme parhaaksi, että asioista puhutaan avoimesti kaikkien seurakuntien kesken, eikä kukin seurakunta erikseen pelkästään omien säästötavoitteidensa osalta.”
Turusen mielestä prosessi on lähtenyt erittäin hyvin liikkeelle ja varsinkin ohjausryhmässä asioista on pystytty keskustelemaan rakentavasti ja kiihkottomasti.
”Tämä on myös asia, joka herättää pelkoja ja epäluuloja sekä muutosvastarintaa. Näihin paras keino on avoimuus ja toisaalta sopiva ennakkoluulottomuus myös sellaisia vaihtoehtoja kohtaan, jotka tuntuvat ensisilmäyksellä toimimattomilta.”
Prosessi avaa näkemään myös oman tontin ulkopuolelle ja ymmärtämään haasteita, joita toisissa saman yhtymän seurakunnissa on
Jaana Turunen, Kallaveden seurakunnan luottamushenkilö
”Riippumatta siitä, mihin prosessi lopulta vie, tämä haastaa meitä kaikkia niin luottamushenkilöinä kuin työntekijöinä pohtimaan toimintaamme, sen ydintä ja tarkoitusta monella tapaa. Vaikka toimimme itsenäisissä seurakunnissa, on taloutemme yhteistä. Prosessi avaa näkemään myös oman tontin ulkopuolelle ja ymmärtämään haasteita, joita toisissa saman yhtymän seurakunnissa on.”
Turunen luottaa, että johonkin yhteiseen päätökseen päästään. Mutta mikä se on, jää nähtäväksi.
”Toivon, että asioista voidaan puhua ja tehdä päätöksiä yhteinen etu edellä. Tarvitaan myös rohkeutta päästää irti tutusta ja sopeutua tähän päivään sekä tulevaisuuteen.”