Siilinjärven seurakunnan lastenohjaaja Sisko Hartikainen on ollut lasten asialla sukupolvien ajan
Toimenkuva on ollut niin mukava ja monipuolinen, ettei hän olisi voinut kuvitella itselleen muunlaista työtä.
”Mutta mikä on sinun oikea nimesi?”
Siilinjärven seurakunnan lastenohjaaja Sisko Hartikainen on saanut selittää lapsille jo 30 vuoden ajan, että Sisko on ihan oikea, hänelle kasteessa annettu nimi.
Sisko-kaimoja ei ole ainakaan vielä tuotu päiväkerhoon eikä taideta enää ehtiäkään, sillä hän jää vuoden vaihteessa eläkkeelle. Sen sijaan päiväkerhoissa on lapsia, joiden äidit ja isät ovat olleet aikoinaan hänen ryhmissään. Se tuntuu mukavalta.
Päiväkerhon, iltapäiväkerhon ja avoimen puistokerhon lisäksi tuttu lastenohjaaja on mukana kirkon työssä siellä missä tapahtuu, esimerkiksi sunnuntain perhemessuissa ottamassa lapsiperheet vastaan.
Lapset ovat aina yhtä ihania
Vuosikymmenet ovat muuttaneet lapsityötä. Lapset sen sijaan ovat Sisko Hartikaisen mielestä aina yhtä ihania, joskin nykyisin huomattavasti äänekkäämpiä kuin 90-luvulla syntyneet.
”Aikoinaan kerhoja oli pitäjillä Kuuslahdessa, Hamulassa, Kumpusella, Pyylammilla ja Jännevirralla. Toisissa paikoin kerhot pidettiin aamupäivisin, toisissa taas iltapäivisin ja niin päivä meni paikasta toiseen ajellessa.”
Suurin muutos johtui vuonna 1996 voimaan tulleesta päivähoitolain uudistuksesta, joka takasi subjektiivisen päivähoito-oikeuden kaikille alle kouluikäisille. Seurakunnan lapsikerhoille ei ollut sen jälkeen enää niin suurta kysyntää.
Siilinjärvellä oli aloitettu jo 1980-luvulla kouluikäisten iltapäiväkerhot. Kun vuonna 1990 iltapäiväkerhoa suunniteltiin Toivalaan, lastenohjaajaksi juuri valmistunut Sisko Hartikainen haettiin kotoa töihin. ”Nuorisotyöstä tuolloin vastannut pappi Seppo Laitanen tuli kotona käymään ja sanoi, että rupea perustamaan iltapäiväkerhoa. Sillä tiellä olen.”