puusta veistetyn ukon kasvot
Vaivaisukko Puavo asuu tällä hetkellä Siilinjärven kirkon eteisessä. Kuva: Maija Leppänen

Siilinjärven vaivaisukko Puavo on harvinaisuus lajissaan

Siilinjärven kirkon vaivaisukko on kerännyt vuosien mittaan rahaa esimerkiksi diakoniatyölle.

”Puavo pyytäjä pahainen, tukena väen vähäisen, asialla aran kansan.” Siilinjärven kirkon eteisessä on yksi harvinaisuus, mahdollisesti Savon ainoa, vaivaisukko Puavo.

Puavon on tehnyt lieksalainen Matti Räsänen ja seurakuntaan se saatiin loppuvuodesta 2007.

Suomessa vaivaisukkoja on jäljellä 145, joista 108 on yhä aktiivikäytössä. Valtaosa ukoista on Pohjanmaan ja Etelä-Suomen kirkoissa, joitain myös Keski-Suomessa.

Vaivaisukot keräsivät rahaa köyhille ja sairaille

Vaivaisukkojen taustalla on keskiaikainen ajatus puutteenalaisten auttamisesta ja köyhyyden poistamisesta samoilla rahankeruutavoilla, joilla rahoitettiin mm. ristiretkiä. Reformaatioajalla Lutherin ajatuksena oli, että köyhien ja sairaiden auttaminen ei ole hengellisten järjestöjen tehtävä, vaan vastuu on yhteinen. Köyhyyden poistaminen onnistuu tehokkaammin paikallisesti, jolloin yhteiskunta huolehtii köyhäinhoidosta. Ruotsin valtakunnassa laki määräsi 1600-luvulta lähtien jokaisen pitäjän huolehtimaan omista vaivaisistaan.

Ihmishahmoinen oli vetoavampi kuin pelkkä puinen tukki.

Suomen vanhin vaivaisukko, Hauhon kirkon Bartimeus, on peräisin 1600-luvulta. Suurin osa suomalaisista vaivaisukoista on veistetty 1800-luvulla.

Sotien seurauksena Suomessa oli paljon invalideja, etenkin vuosina 1808–09 olleen Suomen sodan jälkeen. Sen vuoksi Suomen vaivaisukkojen yleisin tunnusmerkki on sotavammainen, joka keräsi rahaa, etenkin Pohjanmaalla, sotainvalideille. Ihmishahmoinen veistos rahaa keräämässä oli vetoavampi kuin pelkkä puinen tukki. Uudemmat vaivaisukot ovat peräisin 1900-luvulta.

Kenelle Puavo tänä päivänä kerää avustuksia?

Tavallisin vaivaisukko on puusta veistetty raihnainen hahmo, jonka rinnassa tai sylissä on aukko rahantiputtamista varten. Siilinjärven vaivaisukko Puavo edustaakin tätä vanhaa perinnettä – puunvärinen iäkäs mies, puujalalla varustettu ja keppiin nojaava sotainvalidi.

Puavo on ennättänyt kohta 17 vuoden uransa aikana liikkua kirkossa ja seurakuntatalolla, joskus koulukinkereillä eri kylillä ja Siilinjärven torilla. Nyt se on sijoitettuna Siilinjärven kirkon eteiseen. Siellä Puavon seurana on Eija Laitasen ja Anneli Kinnusen kirjoittama runo.

Vaivaisukko Puavo edustaa vanhaa perinnettä.

Vuosien mittaan Puavo on kerännyt rahaa diakoniatyölle, Yhteisvastuukeräykselle ja Kirkon Ulkomaanavun keräyskohteisiin.

Mutta kuka tietää, mitkä ovat tulevia kohteita. Nykypäivänä vaivaisukon keräyskohde saattaa olla kansainvälinen.