Suomi ei ole vielä valmis pakolaisten vastaanottoon – Yhteisvastuumekanismit ovat pahasti kesken
Tappouhkauksia, maalittamisia ja sanomisen vääristelyä kokenyt alivaltiosihteeri Päivi Nerg kehottaa puuttumaan heti, jos kuulee toista nollaavaa puhetta. Hän tuntee pakolaiskriisit ja vihapuheet. Nyt hän kutsuu armollisuuteen, ei ehdottomuuksiin.
Kun pakolaiskriisi oli edellisen kerran päällä, kuopiolaisille tuttu kasvo Päivi Nerg oli kriisin ytimessä sisäministeriössä työskennellessään. Hän kutsuu uudistamaan keskustelukulttuuria.
Päivi Nerg toimi aiemmin Kuopion, myöhemmin Itä-Suomen yliopiston hallintojohtajana ja aktiivisesti myös seurakunnan luottamushenkilönä. Tällä hetkellä hän työskentelee valtiovarainministeriössä hallintopolitiikan alivaltiosihteerinä.
Millaisia ajatuksia Sinulla herää, kun katsot ajankohtaista tilannetta Turkissa ja Kreikan rajalla, Syyriassa tai muualla, missä pakolaiskriisi kuplii?
”Uutiset nostavat esille muistikuvia, välähdyksiä vuoden 2015-2016 tapahtumista. Löytyy jotakin liiankin tuttua. Silloinkin Turkin pakolaisleirit olivat keskustelun keskiössä. Myös rajojen sulkemista esitettiin.”
EU-varautuminen uuteen, meneillään olevaan pakolaiskriisiin mietityttää:
”Pohdin, ehdittiinkö tällä välillä saada rivejä suoraksi? Ainakin EU:n ulkorajojen valvontaa olisi pitänyt tehostaa. EU:n yhteisen rajavartio-organisaation Frontex-valmiudessa on hyvin edetty.”
Yhteisvastuumekanismit maailman pakolaistilanteen auttamiseksi ovat Nergin mukaan pahasti kesken. ”Kaikki apu lähtömaiden tilanteiden parantamiseen on ensiarvoista. Mutta unohtaa ei pidä – eikä voi – sitä väkimäärää, joka on jo tullut pakolaisleireille.”
Leirit on tarkoitettu väliaikaiseen asumiseen, tilanteen selvittämiseen ja uuden osoitteen odotteluun.
”Ne eivät ole pitkäaikaiseen asumiseen tarkoitettuja, ja nyt niissä joudutaan asumaan vuosia. Yhteisiä keinoja tarvitaan tilanteen voittamiseksi. Kaikkia tämän hetken leirien tilanteita en edes tiedä, koska nämä eivät enää kuulu työnkuvaani.”
Kanada on hyvä esimerkki siitä, miten pakolaisten integrointi isäntämaahan on hoidettu. Siellä on tehty selkeä järjestelmä pakolaisten tuomiseksi maahan ja sen jälkeen kotouttamiseen. Huonoja esimerkkejä löytyy Nergin mukaan suurimmasta osasta EU-maista: strategiaa ei ole tehty, ei ole päätetty mekanismeista, joilla tilanne hoidetaan.
Tappouhkauksia ja vääristelyä
Päivi Nerg oli myös julkisuuden ytimessä vaikeassa tilanteessa pakolaiskriisin vyö-ryessä päälle. Uusi tilanne oli myös poliittisesti räjähdysherkkä.
”Sain tappouhkauksia, koin maalittamista somessa, nimittelyä, sanomiseni vääristelyä. Tätä tekivät ne, joiden mielestä olimme liian lepsuja ja jotka ajoivat rajoja kokonaan kiinni, mutta myös ne, jotka näkivät viranomaiset liian tiukoiksi. Henkilökohtaista turvallisuuden hoitamisen tasoa jouduttiin hetkellisesti nostamaan ja liikkumista rajoittamaan.”
Sain tappouhkauksia, jouduin maalittamisen kohteeksi somessa, sanomisiani vääristeltiin. Toisten mielestä olimme liian lepsuja, toisten mielestä liian tiukkoja.
Myös kirkon sisällä pakolaiskriisin hoitaminen jakoi mielipiteitä. Lentokentällä pakkopalautuksia tehneitä poliiseja vastusti muun muassa pantapaitainen pappi.
”Kaikkea tietoa ei voi koskaan sanoa julkisuuteen, ja viranomainen tekee työtään yhdessä sovittujen sääntöjen mukaisesti. Virheitäkin tapahtuu.”
Millaisena näyttäytyi kirkko turvapaikkana -toiminta?
”Kirkolla on luontaisesti velvollisuus auttaa jokaista apua tarvitsevaa. Kirkolla on myös velvollisuus haastaa kulloinkin vallassa olevia arvopohjan, oikeusvaltion, lainsäädännön ja muun sellaisen ajantasaisuudesta. Mutta jokaisen meistä, myös kirkon, on toimittava kulloistenkin lakien ja asetusten mukaan.”
”Oma kokemukseni kirkon turvapaikkatoiminnasta on ollut pääosin positiivinen. Dialogi viranomaisten kanssa toimi hyvin. Sana pääosin sisältää myös viittauksen juuri yksittäisiin viranhaltijoihin, jotka esiintyivät kirkon äänellä”, Päivi Nerg kommentoi.
”Suomi ei ole henkiseltä ilmapiiriltään valmis avoimempaan maahanmuuttopolitiikkaan. Myöskään meidän prosessimme eivät ole vielä kunnossa.”
Sosiaaliturvan on kannustettava työhön
Yksi keskeinen argumentti maahanmuuttokeskustelussa on suomalainen sosiaaliturva ja sen houkuttelevuus vetovoimatekijänä. Nyt ollaan uudistamassa sosiaaliturvaa. Miten nyt pitäisi toimia, jotta kokonaisuudesta tulisi järkevä, tasapuolinen ja työhön kannustava nykyisille ja muualta tuleville suomalaisille?
”Sosiaaliturvan tulee olla osallisuuteen kannustava ja samanaikaisesti perusturvallisuuden tunteen antava. Ketään ei jätetä. Jokaisen tulisi kokea kuuluvansa tähän yhteiskuntaamme. Jokaisen tulisi kokea, että häntä tarvitaan ja että jokaiselta odotetaan omaa panosta yhteiseen hyvään.”
Sosiaaliturvaa ei aiemmilla hallituskausilla paljon työstetty, pohjatyönä tehtiin selvityksiä. Nyt alkaa komiteatyö uudistamisesta.
Jokaisen tulisi kokea kuuluvansa yhteiskuntaamme. Jokaiselta odotetaan omaa panosta yhteiseen hyvään.
”Sotea sen sijaan on tehty vuodesta 2003… Nyt uusi hallitus otti lakityössä paljon vanhasta pohjaksi. Malli on lähes sama kuin edellinenkin, tosin ilman valinnanvapautta.”
”Sote kaadettiin, koska se on poliittisesti niin herkkä. Eduskuntamme koostuu suurimmaksi osaksi kunnallispoliitikoista: kahdella kolmasosalla kansanedustajista on samaan aikaan tehtävä myös kunnallispolitikkona.”
”Sotessa on kyse myös vallan uusjaosta: politikkojen ja virkamiesjohdon vallan uusjaosta. Siinä on myös kyse vallan ja päätöksenteon siirtymisestä hiukan kauemmaksi omasta kunnasta.”
Ei anneta lasten loppua
Päivi Nerg ottaa rauhallisen, vahvan asennon:
”Tässä työssä on nyt innostavaa tehdä koko julkisen hallinnon isoa kehittämistyötä. Miten valtio, kunnat ja tulevat maakunnat oikeasti pystyvät yhdessä tuottamaan meille kansalaisille ja yrityksille palvelut? Tässä toimintaympäristön myllerryksessä riittää haasteita: ikääntyminen, syntyvyyden lasku, talouden isot kysymykset, digitalisoituminen. Millä rakenteella ja millä toimintatavalla jatketaan, millaisilla teknologisella ratkaisuilla?”
Syntyvyys, lasten asema, lapsimyönteinen ilmapiiri ovat tärkeitä asioita suomalaisessa yhteiskunnassa: ”Jos lapset loppuvat, meiltä loppuu työvoima ja sitä kautta työpaikat ja sitä kautta veroeurot hoitaa vanhuksia ja esimerkiksi alueille teitä.”
Ilmastokysymyksissä Nerg peräänkuuluttaa kokonaisuuksien hahmottamisen, ymmärtämisen lisäämistä, ei esimerkiksi synnyttämättä jättämistä ympäristötekona: ”Äärimallit harvoin toimivat.”
Entä mitä näillä kokemuksilla ja näkemyksillä, alivaltiosihteeri Päivi Nerg, haluaisit sanoa kansankiihottajille, somekeskustelun moderaattoreille, medialle, viranomaisille, seurakuntalaisille, kaikille lähimmäisille?
”Pysähdy joka kerran, kun kuulet vihapuhetta, tai vaikka vain toisten nollaamista oman erinomaisuuden kautta. Pysähdy ja pohdi omaa käyttäytymistäsi. Menetkö mukaan?”
”Vai lähdetäänkö luomaan dialogia? Entä jos kääntäisi keskustelun ehdottomuuksista armollisuuteen, toinen toistemme mielipiteiden kunnioittamiseen.”
Pienistä puroista syntyy iso joki, joka saadaan yhdessä aikaan:
”Muutetaan yhdessä keskustelukulttuuriamme luottamusta lisääväksi, avoimeksi!”
ULLA REMES
Prosessit eivät ole kunnossa.
