Suurin osa seurakuntien verotuloista menee lapsille ja nuorille – Kuopiossa rippikoulujen osuus on 4,7 miljoonaa
Kasvatuksen ja auttamistyön lisäksi ison osa tuloista käytetään jumalanpalveluselämän ja perhejuhlien kirkollisiin toimituksiin sekä hautausmaiden hoitoon.
Kuopion seurakuntayhtymän vuoden 2020 talous perustuu arvioon, että verotuloja ja valtionrahoitusosuutta kertyy lähes 21,2 miljoonaa euroa. Kirkollisverotulot ovat laskusuunnassa, mutta valtiorahoitusosuus – aiempi yhteisövero – on lievässä kasvussa; sen suuruus on nimittäin sidoksissa kunnan asukaslukuun.
Verotulojen ja valtiorahoitusosuuden arvioidaan olevan 3,9 prosenttia vuoden 2018 talousarviota pienempi.
Seurakunnat voivat itse päättää, miten toimintamäärärahansa käyttävät.
Oheisessa kuviossa kiinteistö-, hallinto- ja verotuskustannukset on kohdennettu työaloittain. Seurakuntayhtymän tasolla lähes kolmasosa tuloista käytetään lapsi- sekä nuorisotyöhön. Nuorisotyön kuten rippikoulujen osuus on 4,7 miljoonaa eli 21 prosenttia. Seuraavaksi eniten nettokustannuksia kohdentuu jumalanpalveluselämään ja kirkollisiin toimituksiin. Niiden osuus on 3,5 miljoonaa euroa eli 16 prosenttia.
Kun seurakuntayhtymällä on 36 hautausmaata, menee niiden ylläpitoon peräti 2,3 miljoonaa euroa eli 11 prosenttia nettomenoista. Saman verran saa diakonia ja yhteiskunnallinen työ.
Seurakuntayhtymässä ei ole tapana tehdä nopeita liikkeitä.
Työalojen kustannusten suhteissa ei yhtymätasolla ole tapahtunut juurikaan muutoksia eikä niitä ole hallintojohtaja Riitta Hautaniemen mukaan tulossakaan ilman strategisluonteisia linjauksia. Seurakunnat ovat kuitenkin keskenään erilaisia erilaisten väestöpohjien vuoksi.
”Yhtymässä on kuusi seurakuntaa, joiden talousarvion sitovuustaso on vuosikate. Sen puitteissa ne voivat itse päättää, mihin toimintamäärärahansa seurakunnassa käyttävät. Taloudenohjausmalli antaa seurakunnille valmiudet tehdä omia päätöksiä.”
Seurakuntayhtymässä ei ole tapana tehdä nopeita liikkeitä. Vuoden 2020 mittaan odotetaan sekä rakenneselvitys- että kiinteistöstrategiatyöryhmien tuloksia. Monta palloa on siten ilmassa yhtä aikaa, niiden joukossa keskusseurakuntatalon myynti ja sitä korvaavien uusien tilojen hankinta.
Kaija Vuorio
Siilinjärvellä kuusi euroa kymmenestä käytetään kasvatukseen ja palveluun
Siilinjärven seurakunta arvioi tämän vuoden toimintansa nettokustannuksiksi 4,2 miljoonaa euroa. Kuluista kaksi kolmannesta (66 %) syntyy henkilöstökuluista, mikä on euroina 2,5 miljoonaa.
Suuren osan seurakunnan verovaroista lohkaisee kasvatus, kuten lasten päiväkerho ja nuorten rippikoulu. Nettokuluista lähes puolet (45 %) eli pitkälti yli 1,8 miljoonaa euroa käytetään suoraan lapsi- ja nuorisotyöhön. Lisäksi perheitä kohdataan muun muassa osana diakoniatyötä (13 % nettokuluista) ja kirkollisia toimituksia ja jumalanpalveluksia (13 % nettokuluista).
”Kirkossa kuuluu olla julistusta, kasvatusta ja palvelua. Meillä kolme neljäosaa kuluista tulee niistä, ja niihin satsataan myös tänä vuonna”, kirkkoherra Olli Kortelainen summaa.
Verotuloilla mahdollistetaan 5 500 yksilön kohtaamista
Jäsentä kohti kuluvan vuoden nettokulut ovat 257 euroa ja verotulot taas 224 euroa (viime vuonna 245 e ja 217 e). Verotulot ja valtionosuus kattavat seurakunnan nettokuluista 87 %. Loppuosa katetaan metsätalouden, tonttien, osakehuoneistojen ja rahoituksen tuotoilla (10 %) ja aiempien vuosien ylijäämistä (3 %).
Kirkon työssä verovaroilla mahdollistetaan vuosittain lukuisia kohtaamisia. Siilinjärven seurakunnan viime vuoden tilastoihin on kirjattu 5 500 yksilön kohtaamista muun muassa diakoniatyössä ja perhejuhlien yhteydessä. Erilaiset ryhmät taas ovat koonneet 8 200 osallistujaa. Yhteensä 50 leirille ja retkelle puolestaan osallistui 1 400 henkilöä. Jumalanpalveluksiin tai kirkollisiin toimituksiin on osallistunut kaikkiaan 32 000 henkilöä. Myös seurakuntalaiset ovat aktiivisia toiminnan järjestäjiä: kaikki kerrat laskettuna ryhmien ja jumalanpalvelusten järjestämisvastuussa on ollut 2 000 seurakuntalaista.
Sini-Marja Kuusipalo