Tuusniemen kirkko 150 vuotta
Tuusniemen kirkon keltaiset puuseinät ja valkoiset ristikkoikkunat ovat olleet mukana seurakuntalaisten iloissa ja suruissa jo 150 vuoden ajan.
Tuusniemen kirkko kylpee elokuisessa auringonpaisteessa. Nykyään kirkkoa käytetään keväästä syksyyn, kiirastorstaista mikkelinpäivään, sillä sen lämmityskustannukset ovat suuret. Kylmän ajan tilaisuudet pidetään seurakuntatalon kirkkosalissa”, seurakunnan monenlaisista töistä vapaaehtoisesti huolehtiva Esko Taskinen sanoo.
Ehtoollinen on päättymäisillään, ja viimeinen alttarille polvistunut palaa paikalleen istumaan. Seuraavaksi pappi Paula Hagman-Puustinen ottaa leivän ja viinin ja tuo ne kirkon penkissä istuvan seurakuntalaisen luo. Ele on lämmin ja sulattaa sydämen. Tilanteesta huokuu aito välittäminen lähimmäisestä.
”Hän on ihmisläheinen ja pidetty pappi, joka kohtelee kaikkia ihmisiä samalla tavalla”, kertoo Taskinen.
Tuusniemi on siitä poikkeuksellinen paikka, että vaikka väki kylällä vähenee, niin kirkon toiminta pysyy hyvin aktiivisena. Taskinen kertoo, että suuri kiitos siitä kuuluu idearikkaalle ja toimeliaalle Hagman-Puustiselle, joka on saanut paljon vapaaehtoisia mukaan seurakunnan toimintaan.
”Meillä on hyvin elävä seurakunta siihen nähden minkä kokoinen se, saati tämä kunta väestöpohjaltaan on.”
Suosittu tiekirkkonakin
Samaa sanoo Hagman-Puustinenkin. Vaikka kirkon kävijämäärissä on tultu roimasti alaspäin vuosikymmenien saatossa, niin silti kirkon harmaille kivirappusille riittää käyttöä joka sunnuntai.
”Jokainen jumalanpalvelus tehdään seurakuntalaisten kanssa. Yhteistyö luo yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta, ja sen myötä saamme myös seurakuntalaisten äänet paremmin kuuluviin.”
Tosin toisinaan Hagman-Puustinen törmää epäilijöihin, jotka pohtivat, tokkopa kirkossa kovin montaa kävijää on.
”Silloin vastaan, että meillä on keskimäärin nelisenkymmentä seurakuntalaista joka sunnuntai sanaa kuulemassa.”
Myös tiekirkkona Tuusniemen kirkko on menestynyt hyvin. Kirjanpidon mukaan juhannuksesta elokuun alkuun täällä on käynyt 635 kulkijaa, eikä se ole ihme, sillä Tuusniemen kirkko on kiinnostava käyntikohde paitsi ikänsä, myös rakenteensa vuoksi. Jumalanpalvelusta seuraavassa juhlassa selviää, että vastaavanlaisia pystyhirsikirkkoja on Suomessa vain kolme. Rakennusta viimeisteltiin vielä vuosikymmeniä sen valmistumisen jälkeen muun muassa siten, että sen seiniä tilkittiin, laudoitettiin, maalattiin ja tapetoitiin. Nyt rakennustyöt ovat vaihtuneet korjaustöihin. Viimeisin nykyaikaistamiseen liittynyt lisäys tehtiin vuonna 1987, jolloin kirkkoon asennettiin säteilylämmittimet.
Aiempi kirkko paloi
Tuusniemen kirkon kellotapuli on rakennettu vuonna 1818. Siellä on kaksi kelloa, joista pienempi painaa 230 kg (v. 1856) ja suurempi 340 kg (v. 1879). Alttaritaulu on apteekkari Petersenin taidonnäyte vuodelta 1923. Kirkko on suunniteltu vuonna 1864 arkkitehti Ernst Lohrmannin toimesta, ja sen rakensi haapajärveläinen kirkonrakentaja Mikko Karjalahti vuonna 1869. Edellinen kirkko tuhoutui palossa vuonna 1857