Jaksaa, jaksaa…

Kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää vietettiin 10.9. Tänä vuonna teemana on nuoret. Mielen eli Suomen mielenterveys ry:n itsemurhien ehkäisykampanja #mitäkuuluu tuo esiin “Selviytyneiden gallerian”, joka sisältää itsemurhayrityksistä selviytyneiden nuorten tarinoita. 

Mieli ry:n tekemän kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen kärsii itsetuhoisista ajatuksista. Nuorista, 18–34-vuotiaista aikuisista joka kolmas kertoo harkinneensa itsemurhaa. 

Kyselyyn osallistuneet kertoivat tarvitsevansa itsetuhoisten ajatusten kanssa ymmärtävää ja kuuntelevaa apua. Sen lisäksi kaivattiin keinoja, joilla päästä elämässä eteenpäin.

Kuopion kaupungintalolla järjestettiin aihetta käsittelevä seminaari, johon olin saanut kutsun. Tein aikoinaan teologiseen tiedekuntaan pro gradun eli lopputyön aiheesta “Itsemurha-ajatusten kohtaaminen Tuomasmessun sielunhoitotyössä”, joten aihe kiinnosti minua. 

Seminaarin koskettavin osuus oli kokemuspuheenvuoro. Reipas nuori nainen kertoi oman elämäntarinansa. Hänen puhettaan kuunnellessa mieleeni nousi kysymys: “Miten jonkun elämään voi mahtua noin paljon koettelemuksia ja miten hienosti hän on kaikesta selvinnyt.” On hienoa, että nykyään ihmiset uskaltavat jakaa vaikeita kokemuksiaan. Vertaistuella on valtava voima.

Kirkko järjestää tänäkin vuonna Valoa-kampanjan 19.10.-3.11. Viestinä on kertoa nuorille aikuisille, että toivoa on aina, tunnelin päässä on valoa. Tavoitteena on myös tehdä kirkon keskusteluavun palveluita tunnetuksi. #valoa #kirkonkeskusteluapu

Ajatukseni viipyivät teeman ympärillä, kun satuin katsomaan “Vain elämää” -ohjelman, jossa vietettiin Antti Tuiskun päivää. Yksi esitetyistä kappaleista jäi mieleeni. 

“Jos nyt jaksan viel tän yhden mäen yli
onks sen jälkeen uusi mäki
onks sen jälkeen vielä mäki.
Jaksaa, jaksaa…”