Juhannuksena muistetaan Johannes Kastajaa
Tätä pääkirjoitusta kirjoittaessani ajatukset kiertyvät keskikesän juhlaan eli juhannukseen. Kristinuskon levitessä monet vanhat juhla-ajat saivat kristillisen sisällön. Keskikesän juhlasta tuli Johannes Kastajan juhla eli juhannus.
Juhlaa on alettu viettää kristittyjen parissa 400-luvulla.
Johanneksella oli erityinen rooli tienraivaajana. Hän julisti Jumalan armollista hyvyyttä, pelastusta ja syntien anteeksiantamista. Johannes kastoi ihmisiä Jordan-virrassa – myös itsensä Jeesuksen. Johannes Kastajaa juhlitaan kesällä sen vuoksi, että hän syntyi puoli vuotta ennen Jeesusta. Johanneksen nimi tarkoittaa ”Jumala on armollinen”.
Juhannuspäivänä lähes kaikissa kirkoissa on jumalanpalvelus. Alttarikukkina käytetään usein luonnonkukkia.
Minulla oli ilo ja kunnia päästä juhannuksena kummityttöni häihin.
Juhannus on ollut Suomessa aiemmin suosittu hääpäivä, mutta nykyisin juhannushäät ovat harvinaisempia.
Minulla oli ilo ja kunnia päästä juhannuksena kummityttöni häihin Kuopion tuomiokirkkoon. Aikoinaan myös kummityttöni vanhemmat vihittiin juhannuksena. Hienoa, että vanha perinne suvussa säilyy.
Korona-aika on sotkenut monen ihmisen suunnitelmat. Yllättävän vähän ihmiset ovat kuitenkin peruneet aiottuja juhliaan. Kasteita ja häitä on vietetty kekseliäästi myös luonnon helmassa.
Toivotan kaikille levollista ja siunattua kesää. Kirkko ja koti -lehti ilmestyy taas kesätauon jälkeen elokuun lopussa.
Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen.
Kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Nyt siunaustaan suopi
taas lämpö auringon,
se luonnon uudeks luopi,
sen kutsuu elohon.
Virsi 571:1