Kirkon työtä arvostetaan
Reilu vuosi sitten monia seurakuntien toimintamuotoja jouduttiin rajoittamaan koronapandemian vuoksi. Eniten rajoitukset näkyivät leirien osallistujamäärissä, jotka vähenivät alle puoleen edellisen vuoden lukemista.
Rippileirit pyrittiin silti pitämään mahdollisuuksien mukaan edes lyhennettyinä leirijaksoina. Tällä hetkellä jännitetään ensi kesän tulevia leirejä. Tavoitteena on, että leirit pidetään.
Kirkon tutkimuskeskuksen tilastot kertovat, että koronavuoden 2020 aikana yksilöiden kohtaamisissa tavoitettiin lähes 1,4 miljoonaa henkilöä sekä puhelin- ja verkkokeskusteluissa 443 000. Ruokakasseja jaettiin 309 000, joka on yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.
Sanajumalanpalvelusten osallistujien määrä kasvoi hieman verkkolähetysten ansiosta.
Erityisen ilahduttavaa on, että kirkosta eronneiden määrä on edeltäviä vuosia merkittävästi pienempi. Kirkkoon liittyjissä 30–39-vuotiaat olivat suurin ikäryhmä.
Suomalaisten yleisimmät perusteet kirkon jäsenyydelle liittyvät kirkollisiin toimituksiin ja kirkollisten juhlapyhien kristillisiin perinteisiin. Kirkon rooli koetaan tärkeänä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kirkon rooli koetaan tärkeänä yhteiskunnassa.
Olen saanut palautetta, että kirkko olisi voinut olla vielä enemmän esillä julkisuudessa lohdutuksen ja toivon sanoman välittäjänä.
Olemme vuoden vaihteen jälkeen tutkineet muun muassa verkkosivujemme käyttöä ja ilmoittelujemme huomioarvioita. Viestintä koetaan pääasiassa positiiviseksi ja se herättää kielteisiä tunteita hyvin vähän.
Toukokuun numerossa kerromme tarkemmin Kuopion seurakuntien mielikuva- ja tunnettuustutkimuksen tuloksista.
On hienoa huomata, että kirkon tekemää hyvää työtä arvostetaan.