Nyt selvitetään, minkälaisia seurakuntia Kuopiossa tulisi olla tulevaisuudessa
Keskustelu seurakuntarakenteista on lähtenyt jälleen liikkeelle. Verotulojen väheneminen ja seurakuntien toimintojen muuttuminen pakottavat pohtimaan, millaista seurakuntaelämää jatkossa halutaan rakentaa.
Viimeisen kymmenen vuoden ajan Kuopion seurakunnissa on puhuttu rakenteista ja seurakuntien välisistä rajoista. On mietitty, millaiset rakenteet parhaiten palvelisivat seurakuntalaisia. Ja myös siitä, mihin meillä on varaa.
Välillä keskustelu on jäänyt sivummalle, välillä se taas on putkahtanut esiin ja lyönyt intohimoisia laineita. Toisille rakennekeskustelu on tärkeämpää kuin toisille. Suurimmalle osalle seurakuntalaisia se on samantekevää.
Nyt keskustelu seurakuntarakenteista on lähtenyt uudelleen liikkeelle. Valtuustoaloitteen pohjalta tämän kevään aikana selvitetään, minkälaisia seurakuntia Kuopiossa tulevaisuudessa tulisi olla. Alustavat ehdotukset on annettava yhteiselle kirkkoneuvostolle syyskuun loppuun mennessä.
Kymmenen vuotta sitten vastaava työskentely jätettiin raukeamaan. Miksi sitten tällä kertaa näyttää siltä, että muutoksia tulee tapahtumaan? Syitä on varmasti monia. Ensimmäinen ja ehkä kaikkein polttavin syy liittyy talouden kehittymiseen. Seurakuntayhtymän taloutta painavat isot kiinteistöjen korjausvelat.
Säästöjä täytyy syntyä niin kiinteistöistä kuin henkilöstöstäkin. Verotulot pysyvät kohtalaisina vielä muutaman vuoden, mutta kirkosta eroaminen näkyy tässäkin vääjäämättä. Kaikkea ei voi ylläpitää, mikäli yhteisvastuullisuus verojen maksun osalta murenee.
Mutta syitä on muitakin. Seurakuntien toiminta on muuttunut. Ennen toiminnan kulmakivenä olivat erilaiset kerhot, piirit ja muut kokoavan toiminnan muodot. Nyt painopiste suuntautuu yhä enemmän kirkkorakennuksesta ulospäin. Ihmiset etsivät mielekästä toimintaa ja omaa hengellistä viitekehystään yli seurakuntarajojen. Seurakuntien on mietittävä uudelleen toimintamuotojaan ja niiden tavoitettavuutta. Päällekkäisyyksiä on syytä karsia. Jotain uutta tulee syntyä.
Kaikkea toimintaa ei tule keskittää kuitenkaan keskustaan. Alueilla olevat lähikirkot palvelevat ihmisiä jatkossakin. Niille, jotka kaipaavat yhteisöä ja hengellistä kotia oman kirkon yhteydessä, sellainen löytyy vastaisuudessakin. Tärkeintä ei ole seurakuntien rakenne, vaan se, miten seurakunta toimii.
Myös kirkot julistavat omalla olemassaolollaan Jumalasta. Siksi niillä on oma paikkansa kaupunkikuvassa ja niistä tulee pitää huolta.
Kuinka monta seurakuntaa Kuopiossa on tulevaisuudessa? En tiedä. Ennen kuin se selviää, tulee käydä syvällinen keskustelu siitä, millaista seurakuntaelämää haluamme rakentaa. Siinä keskustelussa tullaan kuulemaan niin seurakuntalaisia, luottamushenkilöitä kuin seurakunnan työntekijöitäkin.
Kirjoittaja on Männistön seurakunnan kirkkoherra ja yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja.