Rukous vahvistaa hyvyyden voimaa
Olemme kaikki ju00e4rkyttyneitu00e4 Venu00e4ju00e4n hyu00f6kku00e4yksestu00e4 Ukrainaan. Nyt on kuitenkin tu00e4rkeu00e4u00e4 pyrkiu00e4 rakentamaan kaikin tavoin rauhaa.
Kristinuskon ydinsanomia ovat viesti luottamuksesta, lohdusta, toivosta, sovinnosta ja rauhasta. Viesteissämme painotamme luottamusta Jumalaan ja rukousta. Näitä viestejä meidän nyt kannattaa vaalia ja välittää.
Suomessa olevia venäläisiä ei saa kohdella syrjivästi sillä perusteella, että Venäjä on hyökkäävä osapuoli. Nyt on tärkeää rakentaa rauhaa myös paikallistasolla.
Ihmisillä on tarve puhua sekä koronapandemiasta että Ukrainan sodasta. Huolia on tärkeää kuunnella. Samalla on pidettävä toivoa yllä, sillä ilman toivoa tulevaisuus on ahdistava. Toiminta auttaa jaksamaan. Auttaminen ja oma varautuminen luovat turvallisuuden tunnetta.
Sota on synnyttänyt myös ennen näkemättömän halun auttaa.
Toiminta auttaa jaksamaan.
Yhteisvastuukeräys huomioi erityisesti koronasta kärsiviä lapsia ja nuoria, joiden henkistä kuormaa sodan herättämä huoli kasvattaa entisestään. Kirkon Ulkomaanapu ja Lähetysseura ovat käynnistäneet katastrofiapukeräykset.
Seurakunnat ovat tukeneet ukrainalaisia järjestämällä tukikonsertteja ja keräyksiä sekä myöntäneet rahallista tukea.
Yksi ihminen voi tehdä paljon pahaa – mutta myös paljon hyvää.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat pyytävät ihmisiä rukoilemaan rauhan puolesta. Paastonaika kutsuu kääntämään katseemme pois itsestä kohti lähimmäisen hätää. Piispat muistuttavat, että sotaa pakenevat lähimmäisemme voivat pian olla maassamme etsimässä turvaa. Silloin olemme valmiina ottamaan heidät vastaan ja auttamaan.
Seurakunnat ympäri Suomen ovat valmiina vastaanottamaan ukrainalaispakolaisia. Yhteistyö järjestöjen, kuntien, Suomen ortodoksisen kirkon ja muiden toimijoiden kanssa on vahvaa.
Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa,
tyyneksi, lämpimäksi liekki luo.
Valaiset pimeän, voit pelot poistaa.
Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo! Virsi 600:3