Seurakuntalaisia on kuunneltava päätöksenteossa
Luottamushenkilönä olen ymmärtänyt seurakuntien toiminnan moninaisuuden.
Olen ollut yhden vuoden kotiseurakuntani seurakuntaneuvoston jäsenenä.
Vaalien jälkeen tuntui hyvältä, kun joku sanoi äänestäneensä minua vaalikonevastausteni perusteella. Ajatuksilla on siis väliä.
Vaalikonekysymyksistä on nyt pohdittavana mm. seurakuntayhtymän rakennemuutos. Aina ei pieni ole kaunista, ja mielellään näkisin kaikki kristityt yhtenä suurena seurakuntana, mutta kyllä kotiseurakunnaksi on helpompi mieltää pienempi yhteisö. Tästä lienee osoituksena se, että monet kokevat kotiseurakunnakseen jonkun lähetysjärjestön tai seurakunnan sisällä toimivan jumalanpalvelusyhteisön. Kasvaisiko näiden merkitys entisestään, jos seurakunnat yhdistyisivät isommiksi?
Kuluneeseen vuoteen on liittynyt monenlaisia tunteita, myös innostusta ja ihailua. Innostus ja ihailu ovat liittyneet seurakunnan konkreettiseen toimintaan, ja sen suunnitteluun, johon me luottamushenkilötkin olemme päässeet mukaan.
Toiminnan monimuotoisuutta en edes osallistuvana rivijäsenenä ollut aiemmin ymmärtänyt. Luottamushenkilönä olen kuitenkin saanut miettiä, miten säilyttää säästötoimien keskellä nuo seurakunnan työntekijöiden toteuttamat kerhot ja kohtaamiset.
Seurakunnan toimintaa mietitään muutenkin koko ajan. Haaveillaan miten saataisiin seurakuntalaisia sitoutettua toimintaan ja suunnitellaan jalkautumista kaupunkilaisten keskelle. Ihmetellään, miksi jokin toiminta kiinnostaa tuolla, mutta ei täällä.
Raha ei olekaan aina ratkaiseva tekijä, vaikka sillä toki kustannetaan työntekijät ja tilat. Suunnitelmissa on otettava huomioon mm. väestörakenne ja alueen muut palvelut. Seurakuntalaisten kuuleminen onkin tärkeää toimintaa suunniteltaessa, kunhan muistetaan seurakunnan perustehtävä, jota toiminnan soisi tukevan. Ja lopulta toiminnan menestys selviää vain kokeilemalla.
Itse kokeilin Raamatun lukemista. Teksti muistutti Jeesuksen Vuorisaarnan lupauksesta: ”Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan”. Tätä kannattaa varmaan meidän kaikkien kokeilla.
Kirjoittaja on Alavan seurakuntaneuvoston jäsen.