Työkyvyn romahtamista voi ehkäistä varhaisella välittämisellä
Viime vuosikymmenen alussa yhteiskunta havahtui kansalaisten työkyvyn suhteen; mielenterveys sekä tuki- ja liikuntaelimistö oireilivat yhä useammalla.
Tämä jatkuu edelleen. Samaan aikaan ikärakenteen kehityksen tiedetään johtavan huoltosuhteen heikkenemiseen. Työkyvyn arvo on merkittävä. Työkykyyn sisältyy muun muassa kokonaisvaltainen terveydentila, toimintakyky, osaaminen ja motivaatio niiden kaikilla ulottuvuuksilla.
Tavoitteena on, ettei yksikään putoaisi työkyvyttömyyden alhoon.
Yhteistoimintaan, lakeihin ja sopimuksiin perustuvat varhaisen välittämiset toimet jalkautettiin työpaikoille, työntekijöille ja terveydenhuoltoon. Nyt jo vakiintuneeksi muotoutuneet toimintatavat tarkoittavat työkykyyn yhteydessä olevien tekijöiden seurantaa. Tästä käytetään esimerkiksi nimeä ”varhaisen välittämisen malli”. Tavoitteena on, ettei yksikään putoaisi työkyvyttömyyden alhoon ilman välittäviä toimia.
Jäävuorimallin mukaisesti työkykyä uhkaavat tekijät voivat kehittyä pitkään pinnan alla tai ilmestyä ennalta arvaamatta. Tilanne on aina yksilöllinen, arkaluontoinen ja kunnioitusta vaativa. Jokaisen tulee saada tulla kuulluksi ja nähdyksi tehtävänsä valossa. Työpaikoilla painopisteen tulisi yhä enemmän olla hyvinvointia lisäävien ja vahvistavien tekijöiden huomioimisessa. Luottamus, erilaisuuden hyväksyminen, rohkeus kohdata tunteita ja käsitellä myös työkyvyn ongelmia eri näkökulmista vahvistavat hyvinvoinnin hedelmällistä kasvualustaa. Voimavaroja ja työkykyä sovelletaan lähiesihenkilön kanssa parhaimmillaan hyvässä yhteisymmärryksessä. Hyvää tahtoa tarvitaan, että jokaisen työntekijät voimavarat ja pääoma suuntautuvat mielekkäällä tavalla ja työn ilo kukoistaa.