Minna Siikaniva hymyilee, lunta sataa.
Kuva: Tuija Hyttinen

Ulkosuomalaisilla voimistuu kaipuu kirkon pariin

Seurakuntatyötä tehdään aktiivisesti myös ulkomailla asuvien suomalaisten parissa.

Kirkon asiat jäävät kotimaassa usein taustalle, mutta maailmalla niiden arvo ja merkitys yllättäen korostuvat. Kirkon kynnys madaltuu.

Viime vuosina ulkosuomalaistyötä on tehty paljon eri puolille maailmaa talvikausiksi muuttaneiden suomalaisten parissa. Kirkon turistityötä tehdään muun muassa Kanariansaarilla. Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksiin ja joulukirkkoihin osallistuu satoja ihmisiä. Joulun aikaan kaipuu Suomeen saattaa olla suurimmillaan.

Ulkosuomalaistyölle on leimallista seurakuntalaisten aktiivisuus ja vastuunkanto toiminnasta. Tämä tuo seurakuntiin kodikkuutta ja me-henkeä.  Seurakunta on kohtaamispaikka, jonne voi tulla lukemaan suomenkielisiä lehtiä, käymään jumalanpalveluksessa, jutustelemaan ja olemaan mukana erilaisissa kerhoissa ja tilaisuuksissa. Viime aikoina ovat korostuneet erilaiset diakoniset haasteet varsinkin ikääntyvien parissa.

Ulkosuomalaisten seurakuntien kodikkaasta ilmapiiristä ja vapaaehtoisten aktiivisesta toiminnasta kannattaa hakea mallia.

Kanariansaarilla on tapana laulaa messun jälkeen kirkon edessä virsi 30. Virren sanojen siivittämänä toivotan kaikille siunausta vuodelle 2024.

Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta
kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

Virsi 30:1