Elämän juhlaa

Raamatunteksteihin matkalla adventista adventtiin mahtuu häitä, lasten syntymiä ja monenlaista perhe-elämää. Teksteissä kerrotaan juhlista ja uupumuksesta, sairastumisista ja paranemisista, työstä ja levosta, vääryyksistä ja oikeudenmukaisuudesta, arjesta ja ihmeistä, kuolemasta ja sen lopullisuuden ylittävästä toivosta.

Raamatun ihmiset yrittävät selvitä elämästään sitkeydellä, ahkeruudella, oveluudella ja uskolla. Ihan niin kuin mekin. He rakastavat ja vihaavat, ovat pelkureita ja rohkeita. He uhmaavat, kaipaavat, pettävät ja rukoilevat. Heissä on intohimoisia etsijöitä ja niitä, jotka ovat jo elämästä kyllikseen saaneet.

Välissä olevista vuosista huolimatta heille ja meille on yhteistä pyhän etsintä. Kirkkovuosi kertoo meille Jumalan läsnäolosta tavallisessa arjessa. Mikä ihmistä koskettaa, koskettaa häntä. Kirkkovuosi vakuuttaa: olet Jumalan ihminen ja jokainen päiväsi on hänelle tärkeä.

Adventti

Joulun odotus ja uusi kirkkovuosi alkoivat ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Se oli iloinen juhla, ja kirkoissa laulettiin Hoosianna-hymni. Sana adventti tulee sanoista adventus Domini, Herran tuleminen. Liturginen väri oli valkoinen.

Kolmena muuna adventtisunnuntaina jouluun valmistautumista sävyttivät katumus ja parannuksen teko. Joulua edelsikin paasto. Liturginen väri oli violetti tai sininen.

Joulu

Ensimmäisinä vuosisatoina kristityt vastustivat syntymäpäiviä, sillä niiden viettoa pidettiin pakanallisena. Jeesuksen syntymäpäivää on vietetty vasta 350-luvulta lähtien. Joulupäivän jumalanpalvelus oli kristillisen joulun vieton keskus. Iloisen kiitosjuhlan merkkinä kirkon alttarin ja pappien liturgisten vaatteiden väri oli valkoinen.

Tapaninpäivä toi joulun herkkiin tunnelmiin vakavia sävyjä. Silloin puhuttiin kirkoissa Kristuksen todistajista, joista monet maksoivat alkukirkon aikana uskostaan hengellään. Kristittyjen vainot eivät ole tuntemattomia tänäkään päivänä. Liturginen väri oli punainen.

Uusivuosi

Uudenvuodenpäivä 1.1. on kalenterivuoden vaihtumisen lisäksi viikon kuluttua joulusta vietettävä jälkijuhla, jolloin kirkossa kehotetaan luottamaan alkavana vuonna Jeesuksen nimeen. Liturginen väri on valkea.

Loppiainen

Kristikunnan länsiosissa 6.1. vietettävää loppiaista on ollut tapana pitää itämaan tietäjien juhlana. Suomen kielen loppiainen tarkoittaa ’loppupäivää’; joulun pyhät loppuvat. Alun alkaen loppiaisena muisteltiin Jeesuksen syntymää Betlehemissä, itämaan viisaiden saapumista seimen luo ja Jeesuksen kastetta Jordanissa.

Suomessa loppiainen on myös lähetystyön juhla. Liturginen väri on valkoinen.

Kynttilänpäivä

Helmikuun 3. päiväksi sattuva kynttilänpäivä päättää kirkkovuoden jouluajan. Päivän teema on Jumalan kirkkaus Kristuksessa. Päivän nimi johtunee siitä, että silloin vihittiin kirkossa tulevan vuoden aikana käytettävät kynttilät. Liturginen väri on valkoinen.

Laskiaissunnuntai

3.3. alkaa matka kohti pääsiäistä. Päivän teemana on Jumalan rakkauden uhritie. Liturginen väri on vihreä.

Tuhkakeskiviikko

Tuhkakeskiviikosta alkaa 40 päivän suuri paasto. Illalla vietettävässä tuhkamessussa otsaan piirretty risti muistuttaa elämän katoavuudesta ja katumuksen tarpeellisuudesta. Tästä alkava matka pääsiäiseen on hiljaisuuden, itsensä tutkimisen ja yksinkertaisten elämäntapojen aikaa. Liturginen väri on violetti tai sininen.

Marian ilmestyspäivä

Juhla ajoittuu 24:nteen maaliskuuta. Jouluun on aikaa yhdeksän kuukautta.

Marianpäivän aiheena ovat enkeli Gabrielin vierailu Marian luona ja ilmoitus tulossa olevasta ihmeellisestä syntymästä. Samalla päivä on iloinen Kristus-juhla, jonka liturginen väri on valkoinen.

Palmusunnuntai

Hiljainen viikko alkaa palmusunnuntaista 14.4. Sen jälkeen seurataan päivä päivältä ja hetki hetkeltä Jeesuksen kärsimystietä. Palmusunnuntaina Jeesus saapuu Jerusalemiin. Hänet otetaan riemuiten vastaan, mutta ristin varjo on jo lähellä. Liturginen väri on violetti tai sininen.

Kiirastorstai

Ehtoollisen asettamista muistetaan kiirastorstaina 18.4. Se on sisäisen puhdistautumisen ja ehtoolliselle valmistautumisen päivä. Liturginen väri on violetti tai sininen.

Pitkäperjantai

Jeesuksen kärsimisen, ristiinnaulitsemisen ja kuoleman päivä on 19.4. Tämä on kirkkovuoden ainoa päivä, jolloin liturginen väri on musta. Alttarilta puuttuvat kukat, ja virret lauletaan ilman säestystä. Päivää sävyttävät hiljainen suru ja murhe.

Pääsiäinen

Kirkkovuoden suurin juhla lopettaa paaston 21.4. Ilojuhlan aiheena ovat Jeesuksen ylösnousemus ja läsnäolo ihmisten elämässä. Kristuksen ylösnousemus on kristillisen uskon keskeisin asia. Liturginen väri on valkoinen.

Helatorstai

30.5. vietettävän juhlan nimi tulee ruotsista ja tarkoittaa pyhää torstaita, jota vietettiin 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Juhlaa vietetään Kristuksen taivaaseen astumisen muistoksi. Liturginen väri on valkoinen.

Helluntai

Taivaasta laskeutuva kyyhkynen ja Pyhän Hengen liekit ovat helluntain, kristillisen kirkon syntymäpäivän, vertauskuvia. Päivää vietetään 9. kesäkuuta. Raamatun mukaan Jeesuksen opetuslapset saivat helluntaina Pyhän Hengen lahjan, joka merkitsi kristillisen kirkon syntymistä. Juhlaväri on punainen.

Pyhän Kolminaisuuden päivä

Tämä 16.6. vietettävä päivä on vanha helluntain jälkijuhla. Nykyisin sen sisältö on Jumalan Kolminaisuus – Jumala Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Kirkossa luettavien tekstien teemana on salattu Jumala. Liturginen väri on valkoinen.

Johannes Kastajan päivä eli juhannuspäivä

Johannes Kastajan syntymäpäivänä 22.6. kertovat jumalanpalvelustekstit kuningas Herodeksen mestauttamasta Johanneksesta valkeuden todistajana. Juhannuksen viettoon liittyy monia tapoja, joiden juuret ovat vanhoissa kansanuskomuksissa. Kirkoissa juhlaväri on valkoinen.

Kirkastussunnuntai

Elokuisen juhlan aiheena on Jeesus ja kolme opetuslasta Kirkastusvuorella. Aihe on suosittu vanhojen kirkkojen alttaritauluissa. Varhaisin tieto juhlasta on peräisin Syyriasta 400-luvulta. Liturginen väri on valkoinen.

Mikkelinpäivä

Enkeli Mikael on antanut nimensä tälle 29.9. vietettävälle enkelien sunnuntaille. Liturginen väri on valkoinen. Mikkelinpäivästä on kirkossamme tullut myös lasten ja pyhäkoulutyön juhla.

Pyhäinpäivä

Tähän 2.11. vietettävään juhlaan yhdistyy kaksi kristillistä juhlaa: pyhimysten päivä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä. Silloin sytytetään kirkoissa kynttilä kaikkien vuoden aikana kuolleiden seurakunnan jäsenten muistoksi. Liturginen väri on punainen.

Tuomiosunnuntai

24.11. vietettävä juhla puhuu lopunajoista, Kristuksen toisesta tulemisesta suuren torven soidessa, oikeuden tapahtumisesta ja viimeisestä tuomiosta. Juhla julistaa Kristuksen kuninkuutta. Päivän sävy ei ole ahdistava, sillä tuomiosunnuntai on voiton juhla. Liturginen väri on vihreä.

Ja sitten lähestytäänkin jo uuden kirkkovuoden alkua ja uutta adventtia…

Juttu julkaistu aikaisemmin Kirkko ja kaupunki ja Kirkko ja koti -lehdissä. Kirjoittaja Marja Kuparinen on edesmennyt.