Kateus syö ihmistä – mutta voi myös muuttua käyttövoimaksi

Usein samoista lähtökohdista päädytään hyvin erilaisiin elämänosiin. Kun sisarukset kokoontuvat jouluna mummolaan, yksi tuo mukanaan suloisen perheen, toinen vain velkansa. Kolmas ei kehtaa tulla paikalle ollenkaan. Vertailu kun tekee niin kipeää.

Lapset eivät voi paeta vertailutilanteita. Monenlaisista kodeista kokoonnutaan samaan kouluun.  Yksi kyyditään koulupäivän jälkeen uudella sähköautolla omakotitaloon, toinen pumppaa ilmaa risaan polkupyöräänsä. Koulun pihalla huomataan onnenlahjojen epätasainen jakautuminen. Vähemmän saaneet tunnistavat osansa.

Kuka saa eniten tykkäyksiä somessa?

Somen kautta jotkut nuoret suorastaan hakevat vertailua muihin. Kenellä on eniten kavereita, seuraajia tai sydäntykkäyksiä? Aikuisten keskinäinen vertailu ei ole yhtä tiedostavaa, mutta silti sitä tehdään. Kavereiden elämän eteneminen pannaan merkille ja suhteutetaan omaan. Nuo ostivat nyt talon, minä asun vielä vuokralla.

Aineksia kateuteen on runsaasti tarjolla.

Arki tapahtuu nykyään paljon julkisemmin kuin sata vuotta sitten. Joukkoviestintä maalaa eteemme erilaisia elämänosia, joihin voimme verrata omaamme. Aineksia kateuteen ja riittämättömyyden tunteeseen on siis runsaasti tarjolla. Erityisesti viihteen maailma on täynnä kauniita, rohkeita ja menestyneitä.

Tosin viihdeuutiset tarjoavat myös kertomuksia epäonnistumisista. Ehkä juuri kateus saa ihmiset lukemaan mielellään paljastusuutisia korkealta pudonneista. Eivät he niin suuria olleetkaan, miltä ensin näytti.

Musta kateus tuhoaa toisen hyvän

Kateus nostaa päänsä jo Raamatun neljännellä sivulla. Kain ja Abel tuovat Jumalalle uhrin, mutta vain Abelin lahja otetaan vastaan. Jumalan valinta on täysin mielivaltainen, sille ei ole mitään syytä. Näin lukijalle kerrotaan kohtalon sattumanvaraisuudesta. Toisia siunataan monin tavoin, toisia ei. Tällaista elämä on.

Kainin kasvot synkistyvät kateudesta ja kiukusta. Häntä on helppo ymmärtää. Kateuden tunne on normaali reaktio epäreiluun tilanteeseen. Ratkaisevaa on, miten ihminen toimii silloin.

Jumala puhuttelee Kainia. Synti on nyt tullut ovellesi vaanimaan sinua, joten pidä se kurissa. Toisin sanoen, mieti mihin kateus houkuttelee sinua. Saat tuntea suuttumusta, mutta älä anna sen viedä sinua mukanaan.

Kateuden tunne on normaali reaktio epäreiluun tilanteeseen.

Kain ei kuule taivaan varoitusta. Hän käy veljensä kimppuun ja tappaa tämän. Kateus vie kalat vedestä ja hengen veljeltä.

Näin Kain antautuu kateuden tuhoisalle muodolle, niin sanotulle mustalle kateudelle. Siinä toisen hyvä hävitetään. Lievimmillään sitä vain mitätöidään mustamaalaamalla. Sait hienon työpaikan, mutta odota vain, kyllä sieltä luurankoja löytyy.

Joskus tuhoava kateus hyökkää konkreettisesti toisen hyvää vastaan. Koulukiusaaja repii kadekohteensa uuden vaatteen. Kadehditulta työtoverilta pimitetään tietoa siinä toivossa, että hän epäonnistuisi ja tulisi nolatuksi. Menestyneestä levitetään vahingollisia juoruja. Jos kateus kalvaa kadehtijaa, helppoa ei ole kadehditullakaan.

Miksi some tekee vihaiseksi?

Kadehtija kokee myrkyllistä tai vihreää kateutta, jos hän jää vellomaan omaan pahaan oloonsa. Toisen menestys herättää hänessä suuttumusta, kiukkua, pettymystä, osattomuuden kokemusta, masennusta…ja lista jatkuu. Kateus lamaa ihmisen myrkyllään.

Dante sijoitti katkeran kateelliset helvetin viidenteen piiriin, jossa he makaavat suon pohjassa. Eläessään he hautoivat kaunaansa, nyt heidät on upotettu näkymättömiin. Vain pintaan nousevat kuplat kertovat, että he jauhavat loputtomasti kuvittelemiaan vääryyden kokemuksia.

Joskus ihminen ei tiedä kadehtivansa.

Tällä runoilija haluaa kertoa, miten raskasta kateuden taakan kantaminen on. Se eristää ihmisen omaan kuoreensa. Hän ei osaa iloita muiden iloista, vaan kiukustuu siitä ja kokee sen omana menetyksenä.

Joskus ihminen ei tiedä kadehtivansa. On muuten vain kiukkuinen ja ärtyinen olo. Se nousee esiin erityisesti silloin, kun näkee vertaistensa onnea. Ihmisethän eivät yleensä kadehdi aivan eri sarjaa olevia kanssaeläjiään. Arkilenkkeilijä ei vertaa itseään Usain Boltiin. Kateus kohdistuu itsen kanssa samanvertaisiin.

Ehkä somen selailu tekeekin kiukkuiseksi tiedostamattoman kateuden vuoksi. Ihmiset kun esittelevät siellä onnistumisiaan ja fiksuuttaan. Siellä kokee nopeasti pienuutensa. Tutkimustenkin mukaan ahkerasti somettavat voivat huonommin kuin muut.

Lusiferin ylpeys johti kateuteen ja ihmisvihaan

Keskiajalla kateus nimettiin yhdeksi seitsemästä pääsynnistä. Joskus puhutaan kuolemansynnistä, mutta siitä ei ole kyse. Teologiassa ei erikseen määritellä kuolemansyntejä, kun taas pääsynnit tunnistetaan. Niitä pidetään muiden syntien lähteenä. Esimerkiksi kateudesta seuraa valhe, itseviha, varkaus ja niin edelleen.

Ylpeydessään hän piti itseään kaikkein suurimpana.

Klassisen tulkinnan mukaan ylimmän enkelin Lusiferin ensimmäinen synti oli ylpeys, jonka perässä seurasi saman tien kateus. Ylpeydessään hän piti itseään kaikkein suurimpana ja kauneimpana. Niinpä hänessä heräsi kateus ainoaa ylempäänsä, Jumalan Poikaa kohtaan.

Samasta juuresta versosi Lusiferin ihmisviha. Ihmiset luotiin Jumalan Pojan kuviksi, joten hänessä syttyi kateus ihmiskuntaa kohtaa. Niinpä Lusiferista, valon kantajasta, tuli Saatana, kaiken hyvän vastustaja. Hän luopui kuuliaisuudestaan Luojalleen ja ryhtyi vahingoittamaan ihmisiä kaikilla mahdollisilla tavoilla.

Kateus ei ole yksinomaan huono asia

Kateus ei ole pelkästään kielteinen tunne. Se toimii hyödyllisenä diagnostisena välineenä. Omaa kateutta kuuntelemalla voi tunnustella, mitä kokee jääneensä vaille. Mitä olisin tarvinnut, mutta en saanut?

Näin kateudesta tulee ihmisen myötätuntoinen puolustaja. Se sanoo, että nämä asiat olisivat kuuluneet sinullekin. Vika ei ole sinussa, kun et ole saanut niitä. Elämä vain on ollut epäreilua sinulle. Paha olosi on siis aivan ymmärrettävää.

Kun kateus on nostanut osattomuuden kokemuksen pinnalle, se johtaa ihmisen surutyöhön. Se kutsuu käsittelemään pettymyksiä. Se neuvoo hyväksymään omat menetykset. Elämäsi on riittävän hyvää ilmankin sitä, mitä juuri nyt toivot. Sinulla on muita kiitoksen aiheita. Kaikesta huolimatta voit olla tyytyväinen osaasi.

Mitä olisin tarvinnut, mutta en saanut?

Näin surutyöskentelijä oppii jättämään kipeät asiat taakse. Nekin kuuluvat omaan elämänkaareen, mutta niitä ei jumituta märehtimään. Märehtijä jossittelee ja toivottelee yhä uudestaan, että kunpa sitä ja sitä ei olisi koskaan tapahtunut minulle. Mutta se vain sitoo hänet kipeisiin asioihin. Vapauden taas saa suostumalla siihen, että näin minulle kävi. Sen kanssa selvitään, se ei vie koko elämää.

Joskus taas kateus paljastaa oman ylimielisyyden. Itseä pitää enempänä kuin muita. Mutta kun se ei toteudu, syntyy kiukkua ja suuttumusta. Harmittaa, kun muut eivät näe suuruuttani ja kauneuttani – tosiasiassa muut näkevät vain kadehtijan omahyväisyyden.

Kiukku voi kanavoitua rakentavaan toimintaan

Jos vihreä myrkkykateus lamaa ihmisen, punainen kateus sisuttaa hänet liikkeelle. Tahdon samaa mitä tuolla toisellakin on. Lähden siis hankkimaan sitä.

Punainen kateus valaa kadehtijaan uskoa omiin kykyihin. Kun kerta toinen pystyy, pystyn minäkin. En ole häntä yhtään huonompi. Samalla siitä virtaa energiaa kadehtijaan. Vaille jäämisestä syntynyt kiukku kanavoituu rakentavaan toimintaan.

Kyseessä on varsin hyödyllinen kateuden laji. Sitä voi pitää yhtenä edistyksen käyttövoimana, koska se kutsuu ihmisiä yhä parempiin suorituksiin. Ajatellaan vaikka tiedettä, opiskelua, urheilua, itsestä huolehtimista tai vain arkista työn tekemistä. Terve kilpailuhenki saa yrittämään parhaansa, jolloin siitä hyötyvät kaikki.

Joskus punainen kateus vaikuttaa rakentavasti koko yhteiskuntaan. Ihmisille syntyy ylpeä tuntu meidän maasta, joten sen hyväksi halutaan tehdä työtä ja nähdä vaivaa. Täytyyhän meidän olla parempia kuin naapurimaan.

Terve kilpailuhenki saa yrittämään parhaansa.

Punaiseen kateuteen kätkeytyy kuitenkin eräs vaara. Kateus ei useinkaan häviä, kun ihminen saa kaipaamansa. Sen jälkeen hän alkaa haikailla jotakin muuta. Vaurastunut haluaa vaurastua lisää, kuuluisa vaatii lisää julkisuutta. Kateuden kaivosta ei lopu vesi koskaan.

Siksi punainen kateus ei ole paras motiivi yrittämiselle. Sillä on pimeä puolensa.

Jotkut tuntevat kateutta enemmän kuin ihmiset keskimäärin. Siinä ei sinänsä ole mitään pahaa. Ratkaisevaa on se, mitä kateus saa ihmisessä aikaan. Kateuden viestiä kannattaa siis kuunnella. Ja tarkkailla sen väriä.