Kristus haavoitettuna voittajana
Alttaritaulut kertovat Jeesuksen elämästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta.
Hannu Komulainen aukaisee Juankosken Ylösnousemuksen kirkon oven ja astuu sisään kuin kotiinsa.
”Kristus tulee vastaan jo tässä oven ulkopuolella. Alttaritaulu näkyy jopa lenkkipolulle”, hän tuumaa katsellessaan Hannu Konolan taideteosta sekä tiellä kulkevia kyläläisiä.
Juankosken Ylösnousemuksen kirkossa taidetta on ehkä keskimääräistä enemmän.”Keski-Eurooppaan verrattuna, missä kirkot peittyvät kuviin, Suomessa kertovien kuvien perinne on uskonpuhdistuksen takia vähäistä. Kuvien avulla opetettiin kirkkokansaa ennen kuin lukutaito yleistyi. Sana kuitenkin voitti kuvan, vaikka toisaalta elämme tänäkin päivänä kuvien maailmassa.”
Kuoleman keskellä toivo
Juankosken alttaritaulu Liiton merkki on taiteilija Hannu Konolan käsialaa. Väriä ja valoa loistava teos oli hänen ensimmäinen lasimaalauksensa.
”Keskeinen sanoma siinä on, että olemme voittajan puolella. Kristus on ylösnoussut.
Haavat ovat toinen hyvin näkyvä osa. Kristuksen käsissä ja jaloissa on punaiset pallot, jotka kuvaavat haavoja. Vasen käsi on piilossa ja käden haava on siirretty Kristuksen silmään. Hän näkee meidät anteeksiantavan rakkauden silmin. Jeesuksen katse on tuijottava. Ehkä hän kertoo meille: etkö jo ala uskoa, kaikki on sovitettu”, tulkitsee Komulainen.
Konola hautasi teoksen syntymisen aikaan molemmat vanhempansa ja Komulaisen mukaan se toivo, joka kuoleman keskellä on, näkyy alttaritaulun sävyssä.
”Teoksessa on niin paljon symboliikkaa ja yksityiskohtia, että itsellekin moni asia on avautunut vasta kahdenkymmenen vuoden jälkeen.” Komulainen pohtii.
Kattoristikon maalaukset, myös sivuikkunassa, kuuluvat alttaritaulun kokonaisuuteen. Pyhän Kolminaisuuden symboleina kattoristikoissa ovat Isää ja Luojaa kuvaava silmä, jonka edessä ovat Kristuksen haavat, Jeesuksen symbolina on ristiinnaulitun oikea käsi ja Pyhän Hengen symbolina alas suuntautuva kyyhkynen.
Alttaritaulu kirkon tyyliin
Alttaritaulut puhuvat keskeisestä kristinuskon sanomasta. Kuvat herättävät ja vahvistavat uskoa. Eri aikakausina niissä näkyy jotain ajalle ominaista tyyliä. ”Tunteeseen ne luonnollisesti vaikuttavat, joskus pelästyttävästi ja varoittavastikin, useimmiten rohkaisten. Oleellista on myös, miten kukin niitä tulkitsee. Jeesus on esitetty tauluissa niin kärsivänä, lempeänä, voittajana kuin hallitsijana”, Komulainen kuvailee.
Kuopion Tuomiokirkon alttaritaulussa Kristus on kuvattu ristillä, jonka juurella naiset surevat.
”Siinä voi nähdä antiikin kauneusihanteita ja Johanneksen evankeliumin traditiota. Massiivinen kaunis teos istuu tyylikkäästi Tuomiokirkon kalkittuihin vaaleisiin seiniin. Tuomiokirkon kaunis asetelma ei pyri olemaan historiallisen kärsimyksen kuvaus. Niinhän Raamatussakin vanhimmat evankeliumit Markus ja Matteus kuvaavat ristinkuoleman kauhistavana. Johanneksella puolestaan Jeesus on kärsimyksen yläpuolella”, sanoo Komulainen.
”Tuomiokirkon kuva huokuu rauhaa, arvokkuutta ja palvontaa. Juankosken alttaritaulu puolestaan johdattelee palvontaan, mutta moniulotteisemmin.” vertailee Komulainen alttaritaulujen eroavuuksia.
Hannu Komulainen mainitsee vielä yhden puhuttelevan alttaritaulun, lapsuudesta tutun Nilsiän kirkon Juho Rissasen maalaaman teoksen. Siinä Jeesus kantaa omaa ristiään.
”Huikea ajatus, että Jumala tuli ihmiseksi ja osallistuu koko maailman kärsimykseen. Ihmiset katsovat Jeesusta, joku hämmentyneenä, jotkut vihaisina, jotkut kääntyvät pois. Simon kyreneläinen on pakotettu kantamaan Jeesuksen kanssa ristiä. Jeesus katsoo armollisesti, mutta myös kärsivästi, hätääntyneenä ja surullisena. Hänen silmissään näkyy ihmiskunnan hätä, jonka vuoksi hän maailmaan tulikin, meitä armahtamaan”, painottaa Komulainen.
