Leivonnaisten tuoksu herättää muistoja
Jeesus on Elämän leipä, joka on meille annettu. Miten osaisimme välittää hänen tuoksuaan?
”Tehdäkseen teidät nöyriksi hän piti teitä nälässä ja ruokki teitä sitten mannalla, jota ette olleet ennen maistaneet, eivät myöskään teidän isänne. Hän halusi osoittaa teille, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan kaikesta mitä Herra sanoo.”
(5.Moos.8.)
Äiti on leiponut! Sen tuoksun tunnistin jo kotitieltä, kun piipersin kyläkoulusta kotiin. Sain maistaa uunituoretta ruisleipää, jonka päällä voi suli kullankeltaiseksi herkuksi. Kun tuvan keskellä uljaana seisova leivinuuni oli kerran lämmitetty, siinä paistuivat samalla myös perunalaatikot ja paistit. Niitä sitten syötiin puolukkasurvoksen kera, jota säilytettiin lapsen mittakaavasta katsottuna ihan älyttömän isoissa purkeissa kellarin lattialla. Ruoka oli yksinkertaista, hyvää ja terveellistä. Kun olen keskustelemassa omaisten kanssa heidän läheisistään, kuulen usein siitä, miten edesmenneistä muistetaan juuri leipomukset ja ruoanlaitot. Ja ne leivonnaisten tuoksut!
Jumalan antama leipä on taatusti terveellistä.
Leipomukset muistetaan, mutta niin muistetaan myös sanat. Hyvät sanat ja elämänohjeet jäävät mieliin. Haukut jättävät vain haavoja. Raamatussa meitä muistutetaan siitä, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan kaikesta mitä Herra sanoo. Jumalan Sana on kuin tuore leipä. Se ei vanhene koskaan. Jeesus on Elämän leipä, joka on meille annettu. Miten osaisimme välittää hänen tuoksuaan? Mitä jos ottaisit tavaksesi nauttia tätä meille annettua Elämän leipää osana päivittäistä ruokavaliotasi? Mitä jos osallistuisit raamattupiiriin tutkimaan yhdessä tätä kallisarvoista ravintoa? Jumalan antama leipä on taatusti terveellistä ja opastaa sinut iankaikkisen elämän tielle.
Kirjoittaja on Järvi-Kuopion seurakunnan hallintokappalainen