Mistä kaikkialta löytyy kiitollisuuden aiheita?
Kannattaa yrittää pysähtyä hetkeen ja nähdä kaikki hyvä ympärillä, silloin sydän avautuu kiitollisuudelle.
Iloitkaa aina. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaikesta. Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta. Älkää sammuttako Henkeä, älkää väheksykö profetoimisen lahjaa. Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää. Pysykää erossa kaikesta pahasta.
1. Tess. 5:16–22
Rakastan uimista. Vesi ja järvi ovat elementtejä, joiden lähelle olen koko elämäni hakeutunut asumaan. Tänäänkin olen kiitollinen, että saan asua lähellä järveä ja pääsen joka-aamuiselle aamu-uinnilleni. Parasta ovat ne aamut, kun aurinko luo sillan järvenpintaan. Luiskahdan laiturilta järveen ja uin kohti valoa. Se tuo niin paljon iloa, että usein nauran ääneen. Sukellan ja kiitän Jumalaa tästä puhtaasta luonnosta ja vedestä, jonne voi ilman huolta sukeltaa ja iloita.
Aloitan aamu-uinnit toukokuussa jäiden lähdettyä ja lopetan marras–joulukuussa jäiden taas tultua järveen. Kesällä valon ja värien aikaan on helppo olla kiitollinen. Syksyn harmauden hiipiessä ilon kiljahdukset ja kiitollisuus huomaamatta hiipuvat ja tilalle astuu ikään kuin odottava ajanjakso.
Kiitollisuus on aika ihana olotila.
Apostoli Paavali kehottaa meitä Tessalonikalaiskirjeessä: ”Iloitkaa aina. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaikesta. Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta.”
Tänä vuonna yritän viljellä kiitollisuutta pidemmälle kuin auringonvalo kantaa. Yritän pysähtyä ja löytää uusia kiitollisuuden ja ilon aiheita. Kiitollisuus on aika ihana olotila, se kun täyttää sydämeni pyytämättä mitään muuta, kuin pysähtymään hetkeen ja näkemään hyvän ympärilläni.
Kirjoittaja on Siilinjärven seurakunnan pastori