Munia ja pullaa – pääsiäinen vilisee kristillistä symboliikkaa

Mukavan perinteen taustalta löytyy pääsiäisen tapahtumat. Eräät naiset olivat tulleet Jeesuksen haudalle, mutta eivät löytäneet häntä. Minne mestari oli viety? Missä hän oikein on?

Tähän hämmennykseen viittaa pääsiäismunien etsiminen. Se paljastaa myös oikean päivän leikille. Munat pitäisi piilottaa lauantaiyönä niin, että niitä voisi etsiä varhain sunnuntaiaamuna. Silloin naiset nimittäin menivät Jeesuksen haudalle.

Koristellusta munasta tuli jo varhain yksi Kristuksen symboli. Muna kun viittaa uuteen elämään. Se näyttää kuolleelta, mutta siitä kuoriutuu elävä kananpoikanen.

Virpomisoksa tuo onnea

Toinenkin lasten perinneleikki liittyy pääsiäiseen. Virpominen. Koristeltujen pajunoksien kanssa mennään tuttujen tai vieraiden oville kysymään, saammeko virpoa. Jos lupa saadaan, lausutaan virpomisloru ja annetaan pajunoksa.

Leikki viittaa siihen, kuinka Jeesus saapui Jerusalemin kaupunkiin viettämään pääsiäistä. Ihmiset tunnistivat hänessä tulevan pelastajakuninkaan, joten he toivottivat hänet tervetulleeksi levittämällä hänen eteensä lehtipuiden oksia. Kyse oli eräänlaisesta sen ajan punaisesta matosta. Samalla huudettiin Hoosianna, ”Herra pelasta, Herra auta”.

Tätä muistetaan viettämällä palmusunnuntaita, joka aloittaa pääsiäisviikon. Silloin on myös se oikeaoppinen virpomisen päivä. Virpomislorun alkuperäinen tarkoitus oli toivottaa siunausta. Samaa tekee lahjaksi annettava pajunvitsa. Siinä voi nähdä viittauksen Jeesuksen ristinpuuhun, joka antaa elämän sille, joka ristinpuuhun tarttuu.

Tietenkin virpojille kuuluu palkka. Makeinen tai nykyään kolikko. Hyväntekijää kun kuuluu kiittää.

Lapsilta kielletty osasto

Äkkiseltään voisi ajatella, että pitkäperjantai kuuluisi pääsiäisen lapsilta kiellettyyn K-18-osastoon. Jeesuksen kuolema kun oli niin kauhea ja väkivaltainen tapahtuma. Evankeliumien mukaan aurinkokin pimeni silloin: sekään ei kestänyt katsella, kun maailman valo ristiinnaulittiin.

Ja hämmentävä tapahtuma tuo risti onkin. Sen kyllä ymmärtää, että kautta aikojen totuuden puhujia on tavalla tai toisella torjuttu ja vainottu. Mutta Jeesuksen kuolemassa ei ollut kyse vain tästä. Se oli samalla pelastustapahtuma. Hänen kuuluikin kuolla ihmisten syntien vuoksi.

Erään tulkinnan mukaan sitä voisi ajatella seuraavalla tavalla. Tekemämme synnit ovat eräänlaista likaa meissä. Nyt ne otetaan pois ja laitetaan Jeesuksen kannettavaksi. Ristillä kuollessaan hän hävittää ne olemattomiin. Siksi sanotaan, että Kristuksen risti puhdistaa meidät kaikesta synnistä niin, että Jumala näkee meidät pyhinä ja puhtaina. ”Katso, Jumalan karitsa, joka ottaa pois maailman synnin”, todetaan ytimekkäästi Johanneksen evankeliumissa.

Mitä korua kannat kaulassasi?

Kristinusko on ristinuskoa. Sen yleisin symboli, risti, tulee suoraan pääsiäisen tapahtumista. Ristejä on kahta eri lajia.

Useimmiten kaulassa kannetaan pelkkää ristiä eli tyhjää ristiä. Se kertoo Jeesuksen ylösnousemuksesta. Hän ei roiku kuolleena ristillä, vaan elää seuraajiensa sydämissä.

Siksi ristikoru on monelle kristitylle rakas esine. Kun käsi osuu siihen, se kertoo, että en ole yksin, vaan taivaallinen ystävä kulkee aina kanssani.

Ristin toiseen versioon, krusifiksiin, on kuvattu ristillä riippuva Kristus. Kärsivä Kristus katsoo myötätuntoisesti kärsivää ihmistä. Olen kokenut saman, hän sanoo. Tiedän, miltä se tuntuu. Tule lähelleni, niin minä kannan sinua.

Ehtoollisen vietto on elävä muistomerkki

Kun tapahtuu jotakin merkittävää, pystytetään muistomerkki. Myös Jeesus teki sellaisen. Mutta patsaan pystyttämisen sijaan hän perusti pysyvän käytännön, ehtoollisen vieton.

Tämä ehtoollisen asettaminen sijoittuu kiirastorstaihin. Silloin Jeesus nautti perinteistä pääsiäisateriaa oppilaidensa kanssa. Hän tiesi sen olevan heidän viimeinen yhteinen ateriansa. Niinpä hän käski oppilaitaan jatkossakin murtamaan leipää ja juomaan viiniä, heidän pitäisi tehdä se hänen muistokseen.

Siitä alkaen kristityt ovat viettäneet ehtoollista. Kiirastorstaina vielä erikseen muistellaan ehtoollisen asettamista.

Jeesuksen kärsimystie alkaa kiirastorstain illasta. Jo aterialla hän ilmoitti, että eräs hänen oppilaistaan tulisi kavaltamaan hänet. Kohta aterian jälkeen häntä tultiinkin pidättämään. Kiirastorstain ja pitkäperjantain välisenä yönä Jeesus sitten tuomittiin kuolemaan.

Aikaisin aamulla hän kantoi ristinsä Golgatan mäelle. Hänet naulittiin sille perjantaina kello 9 aikaan.

Pullan voimin koko paastonaika

Täytetäänkö laskiaispulla mantelilla vai hillolla? Tämäkin ikikysymys kytkeytyy pääsiäiseen. Sitä edeltää seitsemän viikon mittainen paastonaika, joka alkaa tuhkakeskiviikosta. Alun perin paastonaikana pidättäydyttiin lihasta ja syötiin muutenkin yksinkertaisemmin.

Ei tietenkään ole helppoa jättää pois herkkuja. Siksikin etenkin keskiajalla paastonaikaan valmistauduttiin viettämällä laskiaissunnuntaita, jonka jälkeisestä keskiviikosta paasto alkoi. Suomen kielen termi laskiainen ei tule pulkkamäestä vaan ilmeisesti paastoon laskeutumisesta.

Myös termi karnevaali liittyy laskiaiseen. Nykyään sana tarkoittaa riehakasta juhlaa. Se tulee latinan ilmauksesta carne vale, hyvästi liha, joka viittaa lihattomaan paaston aikaan. Sitä ennen syötiin ja nautittiin muutenkin varastoon.

Sen muistumana Suomessa nautitaan aivan erityistä laskiaisherkkua, kermavaahdolla täytettyä pullaa. Siitä tosin ollaan eri mieltä, kuuluuko se täyttää mantelilla vai hillolla. Virallista vastausta ei löydy, sen päättää kukin itse.

Joka tapauksessa pullan kuuluu olla herkullista ja täyteläistä. Sitä voi sitten muistella, kun herkkunälkä iskee paastonaikana.

Rairuoho symboloi elämän voittamista

Istutetaan siemenet multaan ja jäädään odottamaan. Kohta rairuoho alkaa itää ja nousta oraalle. Laitetaan sekaan vielä koristeeksi pääsiäismunia.

Rairuoho kertoo pääsiäisen ydinsanomasta, ylösnousemuksesta. Jeesus herätettiin kuolleista. Siksi uusi elämän syntyy myös niissä, jotka ottavat hänen tarjoamansa pelastuksen vastaan.

Jo ensimmäiset kristityt näkivät viljan kasvussa vertauksen ylösnousemuksesta. Siemen kylvetään, se hautautuu maahan ja kuolee, mutta Jumala antaa siitä nousta varren, josta kasvaa uusi kasvi. Näin apostoli Paavali kuvasi ihmisen osaa. Hän kuolee, mutta Jumala herättää hänet toisenlaiseen taivaselämään.

Se tapahtuu Jeesuksen ansiosta. Hänen ylösnousemuksensa tuo uuden elämän voiman kaikille hänen omilleen. Kuolema on voitettu.

Rairuohoon sisältyy siis aika lohdullinen viesti. Laskemme edesmenneet haudan lepoon, mutta se ei ole loppu, vaan uuden alku.