Oletko koskaan ajatellut, että verotus voisi olla lähimmäisenrakkauden muoto?
Suomessa yhteiskunta hoitaa monia palveluja, joista perhe ja järjestöt huolehtivat etelän maissa.
Kun he saapuivat Kapernaumiin, tuli Pietarin luo temppeliveron kantajia, jotka sanoivat: ”Kai teidän opettajanne maksaa temppeliveroa?” ”Maksaa kyllä”, hän vastasi. Kun hän meni sisälle taloon, Jeesus ehätti kysymään: ”Mitä mieltä olet, Simon? Keiltä tämän maailman kuninkaat perivät tullia ja veroa, omilta lapsiltaan vai vierailta?” ”Vierailta”, vastasi Pietari. Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Lapset ovat siis vapaat. Mutta miksi suotta suututtaisimme heidät? Mene järvelle ja heitä onki veteen. Ota ensimmäinen kala, jonka vedät ylös, ja avaa sen suu. Siellä on hopearaha. Ota se ja maksa heille sekä minun että itsesi puolesta.” Matt. 17:24–27
Millä tavalla lähimmäisenrakkaus toteutuu Pohjolassa? Suomessa yhteiskunta hoitaa monia palveluja, joista perhe ja järjestöt huolehtivat etelän maissa.
Oletko koskaan ajatellut, että verotus voisi olla lähimmäisenrakkauden muoto? Jo selkäytimellään ymmärtää, että lähimmäistä tulee rakastaa, mutta entä veroja? Kun Raamatussa pohditaan verovelvollisuutta, Vapahtajamme toteaa Simonille: ”Mutta miksi suotta suututtaisimme heidät?”
Katekismus opettaa, että ihminen pelastuu yksin armosta uskon perusteella, eikä siihen ihmispolo voi paljoa lisätä. Sillä armo on lahjaa, eikä lahjalla ole hintaa. Muuta ei vaadita.
Armo on lahjaa, eikä lahjalla ole hintaa.
Luther pohti ajatusta kahdesta eri regimentistä. Sen mukaan Jumala hallitsee maailmaa molemmilla käsillään. Jumalan armo on lahjaa ja kuuluu oikealle kädelle, hengelliseen elämään.
Ja ovatko verot toinen tie lähimmäisenrakkauden toteutumiseksi? Niitä lahjoja, joita Jumala delegoi yhteiskunnan kautta, hän hoitaa vasemmalla kädellään.
Niin Jeesus sanoo Simonille: ”Mutta miksi suotta suututtaisimme heidät? Mene järvelle ja heitä onki veteen.”
Kirjoittaja on Alavan seurakunnan kappalainen