Uusi testamentti taipui digitaaliseen muotoon
Tuore Uuden testamentin mobiilikäännös avaa sen sisällön uudella tavalla nykylukijalle.
Lokakuun lopulla julkistettiin Suomen Pipliaseuran yhteistyökumppaneineen toteuttama Uuden testamentin käännös. UT2020-käännös haluaa välittää alkukielen merkitykset rikkaalla, ymmärrettävällä suomen kielellä.
Kyseessä on rohkea hyppy tulevaisuuteen. Tavoitteena ei ole ollut kirjamuotoinen Uusi testamentti, vaan kääntäminen on tapahtunut alkukielestä, kreikasta, suoraan mobiilikäyttäjälle.
Uuteen käännökseen voi kuka tahansa tutustua maksutta Raamattu.fi-verkkopalvelussa tai puhelimeen hankittavassa Piplia-sovelluksessa.
Käännöstyön avuksi luotiin mallilukija
Nyt julkistettu Uusi testamentti merkitsee raamatunkäännöstyössä melkoista digiloikkaa.
Käyttöliittymässä voi tehdä hakuja ja sieltä löytyy linkityksiä taustamateriaaliin. Mukana on myös monia lukemista helpottavia toimintoja, kuten erilaiset fonttikoot.
”Ajattelutapa on muuttunut. Raamattua ei ole enää mielekästä ajatella ainoastaan perinteisessä formaatissa, painettuna kirjana”, Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila perustelee uudenlaista käännöstä.
Kyseessä on rohkea hyppy tulevaisuuteen.
Oman haasteensa kääntäjille asetti se, että käännöksen tulee toimia samaan aikaan luettuna, puhuttuna ja kuultuna. Audioversiolle on antanut äänensä näyttelijä Krista Kosonen.
Kotila kertoo, että käännöstyön avuksi luotiin mallilukija, joka edustaa noin 20-vuotiaan kielentajua. Ajatuksena on, että mikä on ymmärrettävää nuorille, on ymmärrettävää myös vanhemmille.
”Mallilukijamme kielelliset valmiudet ovat hyvät, mutta korkea käsitteellisyys ja uskonnolliset termit tuottavat hankaluuksia. Hänen maatalous- ja luontosanastossaankin on aukkoja.”
Kotila korostaa, että mallilukijaa ei pidä sekoittaa kohderyhmään.
”Tämä käännös on tarkoitettu iästä riippumatta kaikille, jotka haluavat lukea ja kuunnella Sanaa puhelimesta suomen kielellä.”
Kirjoittajan äänelle on haluttu antaa tilaa
Kotila muistuttaa, että Raamattu ei pohjimmiltaan ole kirja vaan hyvin erilaisista osista koostuva kirjakokoelma. Asia tulee uudessa käännöksessä huomioitua.
”Digitaalisessa ympäristössä lukeminen on kirjaan verrattuna katkelmallisempaa. Digikäännöksen käyttäminen onkin lähempänä varhaista tapaa käyttää raamatuntekstejä.”
Esimerkiksi Ilmestyskirja on alun perin aika ronskia kieltä.
Kotilan mukaan perinteisessä raamatunkäännöksessä on meillä ja maailmalla usein lähdetty yhdenmukaistamaan tyylejä.
Tästäkin on tuoreessa Uuden testamentin käännöksessä pyritty tietoisesti eroon. On haluttu kirjoittajan äänen nousevan aidosti esiin.
”Esimerkiksi Ilmestyskirja on alun perin aika ronskia kieltä. Sitä on käännöksessä saatettu hieman silotella.”
Testaajilla merkittävä rooli käännöstyössä
”Tätä Uuden testamentin käännöstä on tehty isolla joukolla ja testaamisen myötä myös joukkoistaen”, UT2020-hanketta johtanut Suomen Pipliaseuran viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari kertoo.
Käytännössä käännöstyö organisoitiin useampaan vaiheeseen. Kuusihenkisessä projektiryhmässä oli muun muassa kaksi kääntäjää.
Heistä eksegetiikan asiantuntija, TT Niko Huttunen laati kreikankielisestä tekstistä suomennoksen, joka oli vielä karkeaa kieltä.
”Kieliasiantuntija, FT Tuomas Juntunen sitten muotoili raakatekstistä hyvää suomea. Keskeistä oli, että alkukielen merkitysten haluttiin välittyvän tarkasti ja ymmärrettävästi”, Huovari sanoo.
Tärkeässä roolissa olivat myös kaikki 3 000 testaajaa.
Seuraavassa vaiheessa tekstistä otti kopin seitsenjäseninen ekumeeninen ohjausryhmä. Se kommentoi tekstiä nettipohjaisessa käännösohjelmassa sekä kokoontui keskustelemaan kustakin käännetystä jaksosta.
Lopuksi käännöksen arvioi eksegetiikan kannalta dosentti Kari Kuula sekä kieliasuun keskittyen runoilija, FT Katja Seutu.
Huovari kertoo, että tärkeässä roolissa olivat myös kaikki 3 000 testaajaa.
”Mukana oli muun muassa Kallion ilmaisutaidon lukiolaisia sekä rippikoulua käyviä varusmiehiä.”
Toukokuussa 2020 osa käännöstekstistä avattiin pariksi viikoksi nettiyleisölle vapaasti luettavaksi ja kommentoitavaksi.
Alkuperäistekstin ajatukset mahdollisimman hyvin esille
Itä-Suomen yliopiston eksegetiikan professori Lauri Thurén työskenteli projektin ekumeenisessa ohjausryhmässä.
Hänen roolinsa oli valvoa, että käännös vastasi mahdollisimman hyvin alkuperäistekstin ajatuksia.
”Myös Luther oli sillä kannalla, että käännöstyössä pitää huomioida, millä tavalla tavalliset ihmiset puhuvat”, Thuren huomauttaa.
Työskentelyn aikana hankaluuksia aiheuttivat muutamat kreikan sanat, joille ei suomen kielestä yksinkertaisesti löydy vastinetta.
”Samaan ongelmaan on törmätty aikaisemmin, esimerkiksi nykyistä Kirkkoraamattua käännettäessä.”
Professori arvioi, että nyt UT2020 oli projektinakin onnistunut. Keskeinen työväline oli nettialusta, jolla käännöksen työstäminen porukalla sujui joustavasti.
”Ero on huikea verrattuna takavuosina läpi kahlattuihin pitkällisiin raamatunkäännösprojekteihin. Sellaiseen työskentelytapaan en näe enää paluuta.”
Käännöksiä on toteutettu harvakseltaan
Raamatun ja Uuden testamentin käännöstyö on aina valtava urakka. Käännöksiä onkin maassamme toteutettu aika harvakseltaan.
Tienraivaajana toimi Mikael Agricolan kääntämä Uusi testamentti vuonna 1548. Sen jälkeen erityisesti vuoden 1642 Raamatulla on ollut tärkeä merkitys. Kyseisen käännöksen korjattu laitos ilmestyi vuonna 1776 ja säilyi ev.lut. kirkon virallisena käännöksenä aina vuoteen 1938 asti, jolloin otettiin käyttöön seuraava versio.
Viimeisimmän raamatunkäännöksen kirkolliskokous hyväksyi virallisesti käyttöön vuonna 1992.
Näiden virallisten käännösten ohella on olemassa epävirallisempia. Esimerkiksi vuonna 2012 julkaistiin Raamattu Kansalle -käännös.
Lisätietoa UT2020-käännöksestä Piplia.fi-sivustolta.