Vuorisaarnassa Jeesus ohjaa ihmiset rakkauden salaisuuden äärelle
Piispa Wille Riekkisen mukaan Vuorisaarnassa eteemme piirtyy kuva teräväsanaisesta ja -älyisestä opettajasta, joka huipensi Mooseksen lain vaatimukset äärimmilleen. Jumalan valtakunnan etiikka on ehdoton – mutta onneksemme niin on armokin.
Eksegeetti ja Kuopion emerituspiispa Wille Riekkinen luonnehtii Vuorisaarnaa ”taivasten valtakunnan perustuslaiksi”.
Jeesuksen seuraamis- ja kääntymyskehotusten kirjo koostuu lukuisista yksityiskohtaisista vaatimuksista, jotka huipentuvat kultaiseen sääntöön: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.”
Sääntö nousee muiden Raamatun lakien yläpuolelle ja tarjoaa armollisen mahdollisuuden soveltaa sinänsä ehdottomia kieltoja ja käskyjä.
”Armahtavaisuus on tarpeen silloin, kun joudutaan vaikeuksiin Jumalan valtakunnan etiikan ja oman arkirealismin ja raadollisuuden kanssa. Ei ole tarkoitus, että ihminen tukahtuisi syntisyyteensä, vaan että hän kääntyisi ja tekisi parannuksen”, Riekkinen tähdentää.
Vuorisaarnan absoluuttisiakin eettisiä ohjeita on osattava soveltaa siten, että ne pystytään ymmärtämään ja toteuttamaan rakkauden kaksoiskäskyn hengessä.
”Saarnasikermän tarkoituksena ei ole vain heijastaa ihmisen syyllisyyden ja vajavaisuuden varjokuvia tai korostaa pelastumista yksin armosta. Eettiset velvoitteet ovat kutsu konkreettiseen toimintaan, Jumalan ja lähimmäisen rakastamiseen tässä ja nyt.”
Auttamisen motiivit lähtevät rakkauden voimasta
”Vuorisaarnassa Jeesus ohjaa meidät aivan kuin rautalangasta vääntäen rakkauden salaisuuden äärelle.”
Auttamisen motiivit lähtevät rakkauden valtavasta voimasta, jota kehotetaan osoittamaan kaikille. Se merkitsee posken kääntämistä ja omastaan antamista. Rukousta pahantekijän ja panettelijoiden puolesta, Wille Riekkinen tulkitsee Vuorisaarnaa.
Me emme pysty yksinkertaisesti herkeämään hyviksi.
Ihannekuva rakkaudesta huipentuu häkellyttävään ja ylivoimaiselta tuntuvaan vaatimukseen: ”Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.”
”Viimeistään tässä vaiheessa huomaamme, ettei täydellinen rakkaus onnistu meiltä ihmisiltä. Anteeksiantamuksen, sovinnon ja rakkauden merkit ovat Jumalan rakkautta, jonka hän meissä synnyttää.”
”Me emme pysty yksinkertaisesti herkeämään hyviksi. Mutta jos Kristus saa sijaa meissä ja oma itsekäs minämme suostuu astumaan taka-alalle, ihmeitä alkaa tapahtua. Me löydämme voiman ja motivaation kysellä Jumalan tahtoa, huomaamme lähimmäisemme ja löydämme elämän mielen”, Riekkinen rohkaisee.
Miten me kristittyinä voisimme levittää hyvyyttä tähän maailmaan?
Wille Riekkisen mielestä Mestarimme sanat rakkaudesta ohjaavat oivallisella tavalla koko kristittyjen tehtävää ja näkyä lähimmäisyydestä.
”Vuorisaarna ohjaa meidät kerta toisensa jälkeen kysymään, miten me kristittyinä voimme levittää uskoa, toivoa ja rakkautta tähän maailmaan. Miten lohtua, oikeudenmukaisuutta ja rauhaa?”
Rakkaus ei merkitse löperyyttä.
Meidän on jatkuvasti kyseltävä, miten voisimme olla auttamassa kanssaihmistä, olipa hän lähellä tai kaukana, piispa muistuttaa.
”Rakkaus ei merkitse löperyyttä ja silmien ummistamista vääryyksiltä. Se merkitsee määrätietoista työtä, verkottumista muiden auttajien kanssa ja samalla suolana ja valona olemista.”
Rakkauden ja rukouksen olemukseen kuuluu, ettei niistä tule tehdä numeroa, julkisesti esiteltävää tai ihasteltavaa hyvettä.
Kaikki muutkin kuin autuaat – armahtavaiset, hiljaiset, nälkäiset, rauhantekijät, vainotut ja itkevät – on kutsuttu Jumalan valtakuntaan.
”Vuorisaarna on siis selvää puhetta meille, jotka emme ole moitteettomia ja kaikessa onnistuneita. Päinvastoin, monesti olemme ahtaalla ja kuolemansyntien riepoteltavina. Pyhyys onkin Kristuksen vaikutuksen alaisena yhä syvempää synnin ja armon tuntoa.”